”Toinen rakkaista äidinkielistäni” : coda-aikuisten kielelliset asenteet suomen kieltä ja suomalaista viittomakieltä kohtaan

Abstract

Kuurojen vanhempien kuulevat lapset, codat (engl. Children of Deaf Adults), ovat omaksuneet lapsuudessaan viittomakieltä ja puhuttua kieltä simultaanisti. Codat ovat kasvaneet vähemmistökielen ja enemmistökielen ympäröimänä. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää kielisosiologisista ja sosiolingvistisistä lähtökohdista sitä, millaisia kielellisiä asenteita coda-aikuisilla on lapsuudessaan omaksumiaan kieliä, suomen kieltä ja suomalaista viittomakieltä kohtaan aikuisiällä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia kielellisiä asenteita coda-aikuisilla on suomea ja suomalaista viittomakieltä kohtaan? 2. Millaisia coda-aikuisten kielelliset asenteet suomea ja suomalaista viittomakieltä kohtaan ovat suhteessa toisiinsa? Aineiston keräsin helmikuussa 2021 Webropol-kyselylomakkeella täysi-ikäisiltä coda-aikuisilta Facebookin ryhmissä codafinland ja Kuurojen vanhempien kuulevat lapset. Kyselyyn vastasi 46 henkilöä. Kyselyssä kysyttiin 26 kysymystä, joista tämän tutkimuksen yhteydessä hyödynnän kahden kysymyksen tuottamaa aineistoa. Aineiston analyysin toteutin laadullisen sisällönanalyysin luokittelun ja teemoittelun menetelmin. Analyysin ohjaavana mallina olen käyttänyt asenteiden kolmiosaista komponenttimallia. Luokittelin aineiston ensin kieliä koskeviin käsityksiin ja tunteisiin, joiden perusteella teemoittelin vastaukset käsitysten osalta kielen esteettisyyden, monipuolisuuden, vaikeuden, harvinaisuuden, ainutlaatuisuuden ja hyödyllisyyden teemoihin. Tunteita kuvastavat teemat ovat tärkeys, ylpeys, rakkaus, kiinnostavuus, erityisyys ja kieli rikkautena. Tutkimuksessa selvisi, että asenteet molempia kieliä kohtaan ovat hyvin positiivisia. Molemmista kielistä käytettiin lukumäärällisesti enemmän tunneilmauksia kuin kieltä kuvailevia ilmauksia. Suomen kielestä käytettiin enemmän kieltä kuvailevia ilmauksia kuin suomalaisesta viittomakielestä. Suomalaisesta viittomakielestä käytettiin puolestaan enemmän tunneilmauksia kuin suomen kielestä. Molempien kielten osalta kielen kiinnostavuus osoittautui laajimmaksi teemaksi. Tutkimus tarjoaa perustan coda-aikuisten kielellisten asenteiden ja kieli-identiteettien tutkimiseen laajemmin ja syväluotaavammin.