Show simple item record

dc.contributor.advisorSyros, Vasileios
dc.contributor.authorStepanoff, Alex
dc.date.accessioned2020-12-07T13:03:25Z
dc.date.available2020-12-07T13:03:25Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72996
dc.description.abstractKoronaviruspandemiaa ja siihen liittyvää politiikkaa on mahdollista tutkia politiikan tutkimuksen teorioiden avulla monen muun poliittisen ilmiön tavoin. Näin ollen tämä pätee myöskin koronaviruspandemiaan liittyvään Euroopan komission sekä Suomen hallituksen politiikkaan ja näiden kahden tahon poliittisiin päätöksiin. Tässä tutkimuksessa sovelletaan monikulttuurisuus tai toisella nimellä tunnettuna multikulturalismi-teoriaa Pasi Saukkosen ajatusten valossa, turvallisuuspolitiikkaa professori Keijo Korhosen ym. ajatusten valossa sekä poikkeustila-teoriaa että suvereenisuusoppia teoreetikko Carl Schmittin ajatusten valossa. Lisäksi hyödynnetään Søren Kierkegaardin syvällisiä filosofia ajatuksia poikkeuksesta ja sen luonteesta. Analyysivaiheessa eli tutkimuksen vaiheessa kaksi olen pyrkinyt selvittämään, kuinka Suomen hallitus on noudattanut päätöksissään Euroopan komission antamia koronavirukseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Tähän kysymykseen vastauksia saatuani pyrin vastaamaan toiseen tutkimuskysymykseeni eli siihen, miksi Suomen hallitus on noudattanut tutkimiani toimia täysin, osittain vai ei lainkaan ja etsimään tälle syvällisempiä perusteluja. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaaminen syvällisemmin edellyttää väkisin ensin vastaamista ensimmäiseen kysymykseen. Tutkimukseni avulla tuli ilmi, että Suomen hallituksen koronaviruspolitiikka on ottanut hyvin paljon vaikutteita Euroopan komission ohjeista ja suosituksista, joskin ei absoluuttisesti. Tämä johtuu muun muassa siitä, etteivät kaikki suositukset ja ohjeet ole välttämättä Suomen kannalta relevantteja, sillä mikään valtio ja yhteiskunta ei ole absoluuttisesti samanlainen, johon kaikki Euroopan komission ohjeet ja suositukset olisivat sovellettavissa. Jokaisella valtiolla ja yhteiskunnalla on omat poliittiset painopisteensä. Pohdin Suomen hallituksen toimineen tavallaan juuri siksi, että hallitus on varmasti olettanut heidän toimintatapansa olleen paras mahdollinen koronaviruspandemiasta selviämiseksi ja turvallisuuspoliittisesti kansalaisten turvallisuuden ylläpitämiseksi päätöksentekoaikana. Analyysissä ei ole työn rajallisuuden vuoksi voitu käsitellä kaikkia Euroopan komission ja Suomen hallituksen koronaviruspolitiikan haaroja, mutta tämä tutkimus tarjoaa kuitenkin arvokasta informaatiota siitä, millaista kummankin tahon politiikka on ollut covid-19-pandemian aikana ja millainen kytkös heidän poliittisilla toimillaan on toisiinsa.fi
dc.format.extent26
dc.language.isofi
dc.titleSuomen politiikka COVID-19-pandemian aikana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012076944
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysoCOVID-19
dc.subject.ysoEurooppa
dc.subject.ysotoimikunnat
dc.subject.ysokoronavirukset
dc.subject.ysopandemiat
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysoturvallisuuspolitiikka
dc.subject.ysopäätöksenteko


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record