Koronavuosi kolmessa maassa : tutkimus COVID-19 -pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa

Abstract

Tässä tutkimusraportissa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia 18–75-vuotiaiden kansalaisten elämään Suomessa (n=1000), Ruotsissa (n=1000) ja Iso-Britanniassa (n=1000). Aineisto kerättiin huhtikuussa 2021. Vastaajilta kysyttiin pandemian vaikutuksista kulutukseen ja talouteen, mielipiteistä rajoitustoimenpiteitä kohtaan, sekä arvioita koronapandemian jälkeisestä taloudellisesta toiminnasta. Lisäksi tarkasteltiin pandemian vaikutuksia hyvinvointiin ja yksinäisyyteen, digikäyttäytymiseen ja rahapelaamiseen. Kolmen maan eroja vertailtiin yleisellä tasolla, ja Suomen osalta tuloksia tarkasteltiin väestöryhmittäin. Lisäksi tarkasteltiin soveltuvin osin koronavuoden aikana tapahtuneita muutoksia työikäisessä suomalaisessa väestössä käyttämällä vertailukohtana pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 kerättyä tutkimusaineistoa (N=1000). Tulokset heijastavat hyvin maiden välisiä eroja pandemian hallinnassa. Iso-Britanniassa, jossa rajoitustoimenpiteet ovat olleet tiukimpia, näkyi vahvempi luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin pandemian hallinnassa. Ruotsissa, jossa rajoitukset ovat olleet kevyimpiä, luottamus oli kautta linjan alhaisempaa. Myös koronarokotusten järjestämiseen oltiin selvästi tyytyväisimpiä Iso-Britanniassa ja tyytymättömimpiä Ruotsissa. Kaikissa maissa pandemia oli aiheuttanut huolta niin omasta kuin läheisten hyvinvoinnista sekä sosiaalisten ongelmien kasvusta. Etätyöskentely oli pandemia-aikana yleistä kaikissa maissa. Huonot internet-yhteydet ja puutteet digiosaamisessa olivat aiheuttaneet eniten ongelmia Iso-Britanniassa. Toisaalta britit erottuivat muita maita aktiivisempina hyödyntämään teknologiaa ja verkkopalveluita pandemian aikana esimerkiksi yhteydenpitoon, ajanviettoon ja ostamiseen. Myös taloudelliset ongelmat ja rahapeliongelmat olivat yleisimpiä Iso-Britanniassa. Kevääseen 2020 verrattuna suomalaisten asenteet koronarajoituksia kohtaan olivat muuttuneet kielteisemmiksi, mikä voi kertoa väsymyksestä rajoitteita kohtaan. Pandemia-ajan negatiiviset vaikutukset työllistymiseen ja opintoihin olivat lisääntyneet. Myös huoli omasta ja läheisten henkisestä hyvinvoinnista oli lisääntynyt, mutta taloudelliset huolet olivat hieman vähentyneet. Maksullisten verkkopalveluiden käyttömäärissä näkyi kasvua, ja erityisesti rahapelaaminen verkossa oli lisääntynyt selvästi pandemiavuoden aikana. Myös halukkuus ulkomaanmatkailuun oli lisääntynyt edellisen vuoden kevääseen verrattuna. Väestöryhmittäin tarkasteltuna nuorten aikuisten ikäryhmä erottui monin tavoin. Nuoret olivat aktiivisimpia digikäyttäjiä, ja he olivat myös ostaneet verkkokaupoista pandemia-aikana muita ikäryhmiä aktiivisemmin. Nuoret kaipasivat myös ulkomaille nopeasti pandemian hellitettyä. Myös pandemia-ajan negatiiviset vaikutukset, kuten työllistymisen ongelmat ja lomautukset, koskettivat erityisesti nuoria aikuisia. Lisäksi pandemian aikainen yksinäisyys ja rahapeliongelmat sekä huoli omasta henkisestä hyvinvoinnista ja taloudellisesta toimeentulosta korostuivat nuorilla aikuisilla.