”Nimimerkki Tartutanko koko päiväkodin?” : kehysanalyysi COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana Helsingin Sanomissa ilmestyneistä sosiaalisia ongelmia käsittelevistä mielipidekirjoituksista
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana kehystettiin sosiaalisia ongelmia. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kansalaiset kehystävät sosiaalisia ongelmia kriisiolosuhteissa ja mitä kriisi voi paljastaa yhteiskunnan ja kulttuurin rakenteista. Tutkimuksen aineiston muodostaa Helsingin Sanomissa COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana ilmestynyt mielipidekirjoittelu, josta aineistoon on valikoitunut ne kirjoitukset, jotka käsittelivät sosiaalisia ongelmia. Tutkielman analyysimenetelmänä on kehysanalyysi.
Sosiaalisia ongelmia käsittelevistä mielipidekirjoituksista hahmottui tutkimuksessani neljä kehystä: uhan, vastuun, puutteen ja voimavaran kehykset. Uhan kehyksessä uhka liittyi esimerkiksi viruksen leviämiseen liittyvään uhkaan ja erilaisiin skenaarioihin siitä, mitä pandemia voi aiheuttaa yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi yrittäjille, kotitalouksien velkaantumiselle sekä koululaisten, perheiden ja iäkkäiden elämälle. Uhkaa käsiteltiin kehyksessä yleisellä tasolla, mutta myös yksilön tasolla. Uhka näyttäytyi yleensä suhteessa uhkaaviin tulevaisuuden skenaarioihin. Vastuun kehyksessä yksilöitä vastuutettiin omista toimistaan mutta kehyksessä liikuttiin myös yleisemmälle tasolla ja vastuutettiin päättäjiä toimi- maan käsillä oleviin ongelmiin liittyen. Yksilön vapauden, vastuun ja velvollisuuden teemat lomittuivat kehyksessä. Vastuun kehyksessä käytössä olivat myös erilaiset taisteluun liittyvät metaforiset ilmaukset. Puutteen kehyksessä oltiin jotakin vailla. Puute koski esimerkiksi resursseja, kuten rahaa, mutta myös henkilöstöresurssia. Toisaalta puutteen kehyksessä käytiin keskustelua myös puutteellisesti toimivista toiminnoista tai kokonaan puuttuvista toiminnoista. Puutteen kehyksessä käytiin keskustelua myös puuttuvasta vapaudesta toimia ja rajoittamattomasta arjesta. Voimavaran kehys oli positiiviset ilmaukset yhteen kokoava kehys. Kehyksessä ongelmalliset asiantilat, kuten rajoitustoimet ja rajoitustoimiin liittyvät seikat, paketoitiin positiivisin ilmauksin. Voimavaran kehyksessä ongelmallisillakin asioilla oli hopeareunukset. Voimavaran kehyksessä myös kannustettiin ja luotiin uskoa tulevaan, samoin kehyksessä nostettiin esiin eri alojen työntekijöitä, joiden nähtiin tekevän korvaamatonta työtä yhteiskunnassa kriisin keskellä.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [25556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Naisampumaurheilijan julkisuuskuva : ampumaurheilun uutisointi ja Satu Mäkelä-Nummelan julkisuuskuva Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 olympialaisten aikana.
Turhanen, Teresa (2013)Urheilu voidaan nähdä julkisuudessa ihmiskehon voimankoetuksina, saavutuksina, menestysmahdollisuuksina, spketaakkelinomaisena viihteenä, voiton ja häviön taisteluna, jännitysnäytelmänä ja kasvattavana voimana. Urheilun ... -
Uhkakuvien uutisvuosi : Euroopan pakolaiskriisin ja Suomen talouskriisin uutisointi Helsingin Sanomissa vuonna 2015
Mäntymaa, Jaakko (2018)Vuonna 2015 Suomen yhteiskunnallinen vakaus näytti olevan uhattuna. Euroopan talouskriisi oli kuristanut Suomea pitkään. Eduskuntavaalien jälkeen valtaan noussut Juha Sipilän hallitus otti poikkeuksellisen kovan ... -
Lastensuojeluun liittyvät diskurssit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa koronapandemian aikana
Vainio-Pekka, Sari (2023)Vuoden 2020 alkupuolella tapahtui jotain ennakoimatonta ja kaikille odottamatonta. Koronaepidemia levisi maailmalta Suomeen ja sillä oli laajoja vaikutuksia yhteiskuntaamme. Suomessa julistettiin keväällä 2020 poikkeustila, ... -
Naispääministerin mediarepresentaatiot Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa 2003
Havu, Elina (2013)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. ...