Suomen politiikka COVID-19-pandemian aikana
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Koronaviruspandemiaa ja siihen liittyvää politiikkaa on mahdollista tutkia politiikan tutkimuksen teorioiden avulla monen muun poliittisen ilmiön tavoin. Näin ollen tämä pätee myöskin koronaviruspandemiaan liittyvään Euroopan komission sekä Suomen hallituksen politiikkaan ja näiden kahden tahon poliittisiin päätöksiin. Tässä tutkimuksessa sovelletaan monikulttuurisuus tai toisella nimellä tunnettuna multikulturalismi-teoriaa Pasi Saukkosen ajatusten valossa, turvallisuuspolitiikkaa professori Keijo Korhosen ym. ajatusten valossa sekä poikkeustila-teoriaa että suvereenisuusoppia teoreetikko Carl Schmittin ajatusten valossa. Lisäksi hyödynnetään Søren Kierkegaardin syvällisiä filosofia ajatuksia poikkeuksesta ja sen luonteesta.
Analyysivaiheessa eli tutkimuksen vaiheessa kaksi olen pyrkinyt selvittämään, kuinka Suomen hallitus on noudattanut päätöksissään Euroopan komission antamia koronavirukseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Tähän kysymykseen vastauksia saatuani pyrin vastaamaan toiseen tutkimuskysymykseeni eli siihen, miksi Suomen hallitus on noudattanut tutkimiani toimia täysin, osittain vai ei lainkaan ja etsimään tälle syvällisempiä perusteluja. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaaminen syvällisemmin edellyttää väkisin ensin vastaamista ensimmäiseen kysymykseen.
Tutkimukseni avulla tuli ilmi, että Suomen hallituksen koronaviruspolitiikka on ottanut hyvin paljon vaikutteita Euroopan komission ohjeista ja suosituksista, joskin ei absoluuttisesti. Tämä johtuu muun muassa siitä, etteivät kaikki suositukset ja ohjeet ole välttämättä Suomen kannalta relevantteja, sillä mikään valtio ja yhteiskunta ei ole absoluuttisesti samanlainen, johon kaikki Euroopan komission ohjeet ja suositukset olisivat sovellettavissa. Jokaisella valtiolla ja yhteiskunnalla on omat poliittiset painopisteensä. Pohdin Suomen hallituksen toimineen tavallaan juuri siksi, että hallitus on varmasti olettanut heidän toimintatapansa olleen paras mahdollinen koronaviruspandemiasta selviämiseksi ja turvallisuuspoliittisesti kansalaisten turvallisuuden ylläpitämiseksi päätöksentekoaikana. Analyysissä ei ole työn rajallisuuden vuoksi voitu käsitellä kaikkia Euroopan komission ja Suomen hallituksen koronaviruspolitiikan haaroja, mutta tämä tutkimus tarjoaa kuitenkin arvokasta informaatiota siitä, millaista kummankin tahon politiikka on ollut covid-19-pandemian aikana ja millainen kytkös heidän poliittisilla toimillaan on toisiinsa.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [4409]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Koronavuosi kolmessa maassa : tutkimus COVID-19 -pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa
Wilska, Terhi-Anna; Sirola, Anu; Nuckols, Julia; Nyrhinen, Jussi (Jyväskylän yliopisto, 2021)Tässä tutkimusraportissa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia 18–75-vuotiaiden kansalaisten elämään Suomessa (n=1000), Ruotsissa (n=1000) ja Iso-Britanniassa (n=1000). Aineisto kerättiin huhtikuussa 2021. Vastaajilta ... -
Tietoturva ja tietoturvajohtaminen COVID-19-pandemian aikana : tietoturva-asiantuntijoiden kokemuksia
Kojola, Jarno (2021)Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia aiheutti organisaatioiden toimintaympäristöissä monia muutoksia vuoden 2020 keväällä ja aikana. Monissa organisaatioissa siirryttiin laajasti etätyöskentelyyn. Pandemian ja tietoturvan ... -
”Nimimerkki Tartutanko koko päiväkodin?” : kehysanalyysi COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana Helsingin Sanomissa ilmestyneistä sosiaalisia ongelmia käsittelevistä mielipidekirjoituksista
Joensuu, Risto (2021)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka COVID-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana kehystettiin sosiaalisia ongelmia. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kansalaiset kehystävät sosiaalisia ongelmia kriisiolosuhteissa ... -
Finnairin Facebook-viestintä COVID-19 pandemian aikana
Salonen, Essi (2022)Kesällä ja alkusyksystä 2021 maailma alkoi pikkuhiljaa avautumaan COVID-19 pandemian aiheuttamista suluista. Rokotekattavuus varsinkin EU-alueella oli noussut hyvää tahtia ja EU:ssa otettiin käyttöön COVID-todistus, joka ... -
"This European convoy does not have one single captain" : Eurooppa-neuvosto presidentiaalisena valtatekijänä Herman Van Rompuyn ulko- ja turvallisuuspoliittisten puheiden retoriikassa
Alapiha, Sonja (2014)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, voidaanko Eurooppa-neuvosto tai sen puheenjohtajuus nähdä EU:n presidentiaalisena valtatekijänä. Tämä tutkimusnäkökulma kytkeytyy tulkintaan, jonka mukaan EU:sta on löydettävissä ...