Show simple item record

dc.contributor.advisorKuronen, Marjo
dc.contributor.advisorJokivuori, Pertti
dc.contributor.authorSäisänen, Laura
dc.date.accessioned2020-12-03T09:47:02Z
dc.date.available2020-12-03T09:47:02Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72952
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä sijaishuollon valvonta toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa koostuu sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tarkastelen myös, miten lapsen edun toteutuminen näyttäytyy perhehoidon valvonnan käytänteissä sekä miten sijaisperheiden yksityisyyden suojan ja kontrollin välinen suhde näyttäytyy perhehoidon valvonnassa. Tutkimuksen toteutus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Kysy ja kuuntele -hanketta. Tutkimus on määrällinen tutkimus ja sen näkökulma on sosiaalityön käytänteitä kuvaileva ja kehittävä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty tilastollista analyysia (faktorianalyysia, varianssianalyysia ja erotteluanalyysia) sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineiston muodostaa Kysy ja kuuntele -hankkeen piirissä työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä verkossa Webropol -ohjelmalla toteutettu kysely. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 48 sosiaalityöntekijää. Tutkimuksen tulosten valossa sijaishuollon perhehoidossa olennaisena valvonnan menetelmänä näyttäytyy sosiaalityöntekijän vuorovaikutus sijoitettuna olevan lapsen ja perhehoitajien välillä. Perhehoidon valvonnassa keskeistä ovat sosiaalityöntekijän ajankäyttöresurssi valvontaan, työskentelykunnan perhehoidon organisointi sekä sosiaalityöntekijän perhehoidon valvontaan saama perehdytys. Kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät olivat yksimielisiä siitä, että perhehoitajien tulee kertoa heille yksityisistä asioistaan. Sosiaalityöntekijät kokivat pääsääntöisesti tuen ja kontrollin yhdistämisen perhehoidossa sujuvana ja sijaisperheiden yksityisten asioiden tiedustelun helppona. Toisaalta epäkohtien havaitseminen ja niihin puuttuminen perhehoidossa koettiin haastavana. Samoin keskustelu perhehoitajien kanssa lapsen biologisen perheen jälleenyhdistämistavoitteesta koettiin ajoittain vaikeana. Yhteydenpidossa perhehoitajien ja lasten biologisten vanhempien välillä nähtiin myös haasteita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapsen etua perhehoidossa tukee perhehoitajien sosiaalityöntekijöiltä saama tuki, perhehoidon toimijoiden selkeät roolit sekä sosiaalityöntekijän kyky yhdistää sosiaalityön tuen ja kontrollin rooli valvonnassa. Lapsen edun toteutumista tukevia tekijöitä ovat perhehoitopalvelujen sekä valvonnan selkeä organisointi työskentelykunnassa ja sosiaalityöntekijän perhehoidon valvontaan saama perehdytys. Lapsen edun toteutumisen kannalta olennaista on sosiaalityön riittävä henkilöstöresurssi perhehoidon valvontaan sekä vastuusosiaalityöntekijän mahdollisuus tavata sijoitettuna olevaa lasta riittävän usein. Lapsen etua tukee myös, ettei vastuusosiaalityöntekijä koe olevansa yksin lapsen asioiden hoidossa sekä kokee epäkohtiin puuttumisen sijaisperheiden tilanteissa helpoksi. Tutkittu ilmiö näyttäytyy tämän aineiston valossa ajankohtaiselta sekä tarkempaa jatkotutkimusta vaativalta aiheelta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että perhehoidon valvonta sijaishuollossa kaipaa selkeämpää organisointia niin kunnissa kuin valtakunnan ohjeistuksen tasolla sekä riittävää sosiaalityöntekijäresurssia. Perhehoidon valvonnan perehdytykseen sekä jatkokoulutukseen tulisi panostaa niin kunnissa kuin sosiaalityön opinnoissakin.fi
dc.format.extent115
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertoimeksiantosuhteinen perhehoito
dc.subject.othersijaisperheiden yksityisyys
dc.titlePerhehoidon valvonta sijaishuollossa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012036906
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysokontrolli
dc.subject.ysosijaisperheet
dc.subject.ysoperhehoito
dc.subject.ysosijaishuolto
dc.subject.ysolastensuojelu
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysolapsen etu
dc.subject.ysovalvonta
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record