Suomen maabrändin merkitys koulutusviennille

Abstract

Globalisaation ja teknologian poikkeuksellisen nopea kehittyminen ovat tehneet osaamisesta merkittävän kilpailuedun kansainvälisessä liiketoiminnassa. Suomen yhdeksi merkittävimmistä osaamisalueista nimetään korkealaatuinen koulutus, mutta sen myynnillinen potentiaali on jäänyt osittain hyödyntämättä. Koulutusviennin kehittämistä on tutkittu Suomessa paljon, mutta tutkimuskentästä puuttuu lähes kokonaan tuotteistamisen ja maabrändin näkökulmat. Vientiin liittyy yleensä aina brändäys, joten sen tutkiminen on koulutusviennin kannalta tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen merkitys maabrändillä on Suomen koulutusviennille. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten maabrändiä ja koulutusvientiä vahvistetaan Suomessa ja millaisia haasteita Suomessa ilmenee koulutusvientiin liittyen. Lopuksi annetaan myös kehitysehdotuksia koulutusviennin myynnilliseen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa koulutusviennin asiantuntijaa, joista muutama oli erikoistunut myös maakuvaviestintään. Haastatteluja varten muodostettiin teemat, jotka liittyivät vahvasti tutkimuskysymyksiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttämällä. Aineisto jaoteltiin eri osiin koodaamalla analyysiyksiköt pääteemojen mukaisesti. Näiden pääteemojen alle syntyi analyysin edetessä alateemoja, joiden kautta pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset osoittivat, että Suomen maabrändi liittyi vahvasti myös koulutusvientiin, sillä maabrändin keskeiset piirteet liittyivät Suomessa korkeaan osaamiseen ja sitä kautta syntyneeseen turvallisuuteen ja tasa-arvoon. Sen vuoksi maabrändin koulutusvientiin liittyvän merkityssuhteen hyödyntäminen voisi tuottaa parempia taloudellisia tuloksia koulutusviennin kentällä. Haastattelujen perusteella Suomen koulutusvientiä ja maabrändiä vahvistettiin aktiivisten toimijoiden sekä korkealaatuisen, selkeän ja laadukkaan koulutuksen avulla. Haasteina koulutusviennin myynnilliselle kehittämiselle nähtiin yhteiskunnalliset hidasteet, käytettyjen markkinoinnin keinojen tavanomaisuus ja tuotteistamisen puutteellisuus.