Kaatumisen pelon yhteys terveyspalvelujen käyttöön sairaalasta kotiutuneilla ikääntyneillä henkilöillä
Tekijät
Päivämäärä
2020Kaatumisen pelko on moniulotteinen ja useasta tekijästä koostuva ongelma, jonka on todettu rajoittavan päivittäistä elämää ja heikentävän elämänlaatua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kaatumisen pelolla yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön sairaalasta kotiutuneilla ikääntyneillä henkilöillä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä muut tekijät selittävät terveyspalvelujen käyttöä kyseisessä joukossa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin iäkkäiden kuntoutusta selvittäneessä tutkimushankkeessa, (Promotion of Physical Activity and Mobility Among Older People With Musculoskeletal Disorders, eli ProPA) kerättyä aineistoa. Tässä pro gradu –tutkielmassa käsiteltiin kyseistä aineistoa kaatumisen pelkoon ja terveyspalveluihin liittyvien kysymysten osalta alkumittauksessa sekä kolmen ja kuuden kuukauden seurantamittauksissa. Kaatumisen pelkoa mitattiin Falls Efficacy Scale International (FES-I) –kyselyllä. Kognitiivista toimintakykyä mitattiin Mini-Mental State Examination (MMSE) –testillä ja elinpiirin laajuutta selvitettiin Life-Space Assessment (LSA) –kyselyllä. Kaatumisen pelon yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön tarkasteltiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla ja kaatumisen pelon muutosta sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarkasteltiin frekvenssitaulukon avulla.
Tutkittavien keski-ikä oli 80 vuotta (SD 8.2) ja enemmistö oli naisia (85%). FES-I kyselyn vastaukset jaettiin jakaumaperusteisesti kolmeen ryhmään. Binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltuna jokainen kaatumispelkokyselyssä saatu piste kasvatti vakioimattomassa mallissa riskiä kuulua ”Käyttää kotihoidon palveluita”-ryhmään 1.07-kertaiseksi (p<0.001). Kun malli vakioitiin iällä ja LSA- sekä MMSE-testin tuloksella, yhteys kaatumisen pelon ja kotihoidon palvelujen välillä ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä, vaan korkeampi ikä (1.17; luottamusväli eli LV 1.06-1.28), heikentynyt MMSE-testin tulos (0.72; LV 0.57-0.92) ja rajoittunut elinpiiri (0.93; LV 0.89-0.97) olivat yhteydessä kotihoidon palvelujen käyttöön. Lisäksi, kaatumisen pelolla ei tämän tutkimuksen mukaan ollut yhteyttä ensiapupalveluiden tai lääkäripalveluiden käyttöön.
Kaatumisen pelolla ei tämän tutkimuksen mukaan havaittu olevan yhteyttä kotihoidon palvelujen eikä ensiapupalvelujen käyttöön tai lääkärikäynteihin sairaalasta kotiutuneiden ikääntyneiden joukossa. Kolmen kuukauden seurantamittauksessa havaittiin kaatumisen pelon vähentyneen, mutta myöskään sillä ei ollut yhteyttä kotihoidon palvelujen käyttöön. Kotihoidon palvelujen käytön taustalla olivat sen sijaan korkeampi ikä, heikentynyt kognitiivinen kyky ja pienempi elinpiiri. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että iäkkäillä erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn heikentyminen ovat yhteydessä kotipalvelujen käyttöön.
...
Fear of falling (FoF) is a multidimensional and multifactorial problem that is known to compromise everyday life and weaken the quality of life. The present study aimed to investigate whether fear of falling and the use of health services are associated among older people after hospitalization. The aim was also to investigate potential other factors that explain use of health services.
The data was based on study on rehabilitation of elderly discharged from hospital (Promotion of physical activity and Mobility Among Older People With Musculoskeletal Disorders, ProPA). Data on FoF and health services were collected at baseline and after three and six months. The FoF was assessed with Falls Efficacy Scale International (FES-I) –questionnaire. The answers of FES-I –questionnaire were divided into tertiles by distribution. Cognitive function were assessed using Mini-Mental State Examination (MMSE)-test and mobility ability using Life-Space Assessment (LSA) –questionnaire. The association between FoF and health services was assessed with binary logistic regression and the change of FoF was assessed with the table of frequencies.
The mean age of the participants was 80 years (SD 8.2) and the majority of them were females (85%). According to unadjusted binary logistic regression, every point in FES-I –scale increased the risk of belonging “uses the home care services” –group by 1.07 times (p<0.001). In the final adjusted model, older age (odds ratio i.e. OR 1.17; 95% confidence interval i.e. 95% CI 1.06 to 1.28), weakened cognitive function (OR 0.72; 95% CI 0.57 to 0.92) and mobility limitation (OR 0.93; 95% CI 0.89 to 0.97) were associated with use of home care services, however. The association between FoF and use of home care services was no longer statistically significant. Moreover, there was not an association between FoF and physician appointments or use of emergency room services.
To conclude, no association between FoF and use of home care services or physician appointments or use of emergency room services were found. The three-month follow up showed that FoF had decreased three months after the discharge from hospital, but the change was not associated with use of the home care services. However, older age and weakened cognitive and mobility function explained the use of home care services among frail old adults who had been recently hospitalized and discharged from hospital due to musculoskeletal trauma or elective operation.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lääkkeiden rauhoittavan kokonaiskuormituksen yhteys kaatumistapaturmiin lonkkamurtumasta toipuvilla ikääntyneillä henkilöillä
Vuoksenranta, Suvi (2013)Ikääntyneiden määrän kasvun myötä ikääntyneiden kaatumistapaturmat lisääntyvät. Kaatumistapaturman yksi vakavimmista seurauksista on lonkkamurtuma, myös niiden määrä lisääntyy. Lääkkeiden käytön tiedetään olevan yhteydessä ... -
Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla
Raatikainen, Ilkka (2016)TIIVISTELMÄ Ilkka Raatikainen (2016). Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla. Terveystieteenlaitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 49 sivua, 7 liitettä. Tämän pro ... -
Tehostetun ja yksilöllisen avokuntoutusohjelman vaikutus lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden kaatumisen pelkoon
Farin, Veera (2013)Kaatumiset ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Kaatumisten määrä lisääntyy iän kasvaessa ja toimintakyvyn heikentyessä. Kaatumisten yksi vakavimpia seurauksia on lonkkamurtuma, joka vaikuttaa ikääntyneen elämään ... -
Kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus
Uusihannu, Seija (2015)Seija Uusihannu (2015). Kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos, gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu -tulkielma, ... -
Kaatumisten ja kaatumisen pelon yhteys iäkkäiden miesten liikunnan harrastamiseen
Hippi, Mikko (2023)Kaatumiset ovat yleisiä iäkkäillä henkilöillä ja ne ovat yhteydessä toimintakyvyn heikentymiseen. Tunnistamalla kaatumisten riskitekijöitä, niitä voidaan ennaltaehkäistä. Aiemmat kaatumiset voivat aiheuttaa kaatumisen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.