Viekö älypuhelin aikaa liikunnalta? : nuorten älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet

Abstract

Älypuhelimen käyttöä ja sen yhteyttä lasten ja nuorten liikkumiseen on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti vielä varsin vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten älypuhelimen käytön määrää ja sen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistui 105 opiskelijaa neljästä eri lukiosta. Älypuhelimen käyttöä mitattiin objektiivisesti siihen tarkoitetun sovelluksen avulla kuuden vuorokauden ajan. Lisäksi osallistujat vastasivat fyysistä aktiivisuutta koskevaan kyselyyn. Aineiston analysoinnissa käytettiin monisuuntaista ja toistettujen mittausten varianssianalyysiä, Pearsonin korrelaatiokertoimia ja LOESS-mallinnusta. Lukiolaisista 11,5 prosenttia kertoi liikkuvansa liikuntasuositusten mukaan vähintään tunnin päivittäin siten, että syke nousee ja hengästyy. Älypuhelinta käytettiin keskimäärin neljä tuntia ja 40 minuuttia vuorokaudessa. Lukiolaisten kolme käytetyintä sovellusta olivat Snapchat, Instagram ja YouTube. Snapchatia käytettiin vuorokaudessa keskimäärin lähes kaksi tuntia. Älypuhelimen arkikäyttö oli yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen naisopiskelijoilla sekä tavallisella viikolla (r=-0,28, p=0,017) että edeltävällä viikolla (r=-0,25, p=0,03). Erityisesti 15–16-vuotiailla naisilla sekä älypuhelimen arki- (r=-0,64, p=0,001) että viikonloppukäyttö (r=-0,54, p=0,005) korreloi negatiivisesti fyysiseen aktiivisuuteen. Naisopiskelijoilla yli neljän tunnin päivittäinen älypuhelimen käyttö näytti viittaavan vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Miesopiskelijoilla älypuhelimen käyttöajan ja fyysisen aktiivisuuden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Havaitut yhteydet naisopiskelijoiden älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden välillä ovat suuntaa-antavia, sillä suhteellisen pieni otoskoko sekä mahdollisten sekoittavien tekijöiden puuttuminen analyyseista rajoittavat tulkintaa. Tulos on kuitenkin kiinnostava, koska useissa aiemmissa kyselyihin perustuneissa tutkimuksissa vastaavaa yhteyttä ei ole löydetty. Älypuhelimen käytön säätely voi olla nuorille tärkeä fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia edistävä taito.

The use of smartphones and its association with the physical activity of children and adolescents have been researched quite little in Finland, and internationally. This study investigates 15– 19-year olds high school students’ smartphone usage and its associations with their physical activity. Altogether 105 students from four high schools participated in the study. The participants’ smartphone usage was measured objectively during six days by using smartphone applications that measure and report how and when a smartphone is being used. In addition, participants responded to a questionnaire on physical activity. The data was analysed by using a univariate and repeated measures ANOVA, Pearson correlation coefficients and LOESS-regression model. Only 11.5 per cent of the respondents stated that they were physically active for at least one hour each day as recommended to youth in physical activity guidelines (physical activity causing and increased heart rate or momentary shortness of breath). Smartphones were used for an average of four hours and 40 minutes per day. The top three applications used by high school students were Snapchat, Instagram and YouTube. Snapchat was used on an average for almost two hours during one day. Smartphone usage in everyday life was associated to lower physical activity in female students both during a normal week (r=-0,28, p=0,017) and the preceding week (r=-0,25, p=0,03). Both everyday usage of a smartphone (r=-0,64, p=0,001) as well as smartphone usage during the weekend (r=-0,54, p=0,005) had a negative correlation to physical activity among 15 to 16-year old female students specifically. In female students, using a smartphone for more than four hours per day seemed to suggest lower physical activity. In male students, no statistically significant associations were found between physical activity and smartphone usage. The observed associations between smart phone usage and physical activity in female students are suggestive as the relatively small number of samples as well as the lack of potential covariates limits the analysis of the results. The results are however interesting as many previous questionnaire-based studies have found no association. Being able to regulate one’s smartphone usage can be an important skill for young people for enhancing physical activity and well-being.