Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, älypuhelimen käyttöä ja näiden välistä yhteyttä. Tutkielman kohteena olivat neljän Keski-Suomen lukion opiskelijat. Aineisto kerättiin marraskuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeella ja älypuhelimen käyttöä mobiilisovelluksella, joka mittasi älypuhelimen käyttöä. Tutkimukseen osallistui 105 opiskelijaa. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö-testiä (χ2), t-testiä, parittaisten otosten t-testiä, Pearsonin korrelaatiokerrointa, Kruskal-Wallisin testiä ja lokaalia regressiomallia.
Lukiolaisten fyysinen aktiivisuus oli vähäistä riippumatta sukupuolesta tai iästä. Vastaavasti älypuhelimen käyttö oli runsasta sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista ainoastaan 11,5 prosenttia liikkui vähintään tunnin seitsemänä pä
ivänä viikossa ja älypuhelinta käytettiin keskimäärin 4 tuntia ja 40 minuuttia vuorokaudessa. Vastaajista kolmannes käytti älypuhelinta yli kuusi ja puoli tuntia vuorokaudessa. Suosituimmat sovellukset olivat sosiaalisen median palveluita ja niistä ajallisesti eniten käytetyin sovellus oli Snapchat, jota käytettiin keskimäärin lähes kaksi tuntia vuorokaudessa. Älypuhelimen runsaampi arkikäyttö oli yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen tavallisella viikolla koko tutkimusjoukkoa tarkasteltaessa (p=0,047). Erityisesti naisopiskelijat, jotka käyttivät älypuhelinta enemmän, liikkuivat vähemmän sekä kyselyä edeltävällä (p=0,030) että tavallisella viikolla (p=0,017). Myös 15–16-vuotiailla runsaampi älypuhelimen arkikäyttö oli sekä edellisen (p=0,026) että tavallisen (p=0,002) viikon aikana yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Samalla ikäryhmällä runsaampi älypuhelimen viikonloppukäyttö vähensi fyysistä aktiivisuutta sekä edellisen (p=0,039) että tavallisen viikon (p=0,009) aikana. Koko tutkimusjoukkoa tarkasteltaessa havaittiin, että fyysinen aktiivisuus kääntyi laskuun opiskelijoilla, jotka käyttivät älypuhelinta yli viisi ja puoli tuntia vuorokaudessa ja naisopiskelijoilla jo neljän tunnin ja kymmenen minuutin älypuhelimen käytön jälkeen.
Älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden välillä ollut yhteys oli mielenkiintoinen, sillä aiemmissa kyselytutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden välille (Barkley ym. 2014; Barkley & Lepp 2016; Fennel ym. 2019). Älypuhelin näyttäisi olevan muiden ruutujen, kuten television ja tietokoneen lailla fyysistä aktiivisuutta vähentävä sekä istuen vietettyä aikaa lisäävä laite.
...
The purpose of this study was to examine physical activity, use of smartphone and the relationship between these two in Finnish high school students. The participants in the study were students from four high schools in Central Finland. The data was collected between November 2018 and February 2019. Physical activity was measured by a questionnaire and smartphone use was measured by a mobile app that recorded the usage of the smartphone. 105 high school students took part in the study. The data was analysed in spring 2019 using crosstabulation, chi-squared (χ2) test, t-tests, Pearson correlation coefficient, Kruskal-Wallis test and local regression model.
The high school students’ physical activity was low regardless of gender or age. Similarly, smartphone use was high among both men and women in all age groups. Of the high school students who participated in the study, only 11.5 percent were physically active for at least an hour seven days a week, and they used their smartphone for
an average of 4 hours and 40 minutes a day. One third of the respondents used their smartphone for more than six and a half hours a day. The most popular apps were social media services, with Snapchat being the most frequently used app in terms of time, with an average use of more than two hours a day. Higher daily smartphone use was associated with lower physical activity during the usual week across the study population (p = 0.047). In particular, female students who used their smartphones more were less physically active during both the week before the questionnaire (p = 0.030) and during a regular week (p = 0.017). Also, in the ages of 15–16, an increased daily use of a smartphone was associated with less physical activity during both the previous (p = 0.026) and regular (p = 0.002) weeks. In the same age group, a higher smartphone use during the weekend decreased physical activity during both the previous (p = 0.039) and regular week (p = 0.009). When examining the entire study population, it was found that physical activity started to decline in students who used their smartphones for more than five and a half hours a day and in female students who used their smartphones for more than four hours and ten minutes.
The relationship between smartphone use and physical activity was interesting, as previous questionnaires have not proved a relationship between smartphone use and physical activity (Barkley et al. 2014; Barkley & Lepp 2016; Fennel et al. 2019). Like other screens, such as the TV and computers, a smartphone seems to be a device that reduces physical activity and increases the amount of time spent sitting.
...
