Show simple item record

dc.contributor.authorHaapakoski, Kaisa
dc.contributor.authorÅkerblad, Leena
dc.date.accessioned2020-09-25T06:37:05Z
dc.date.available2020-09-25T06:37:05Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.citationHaapakoski, K., & Åkerblad, L. (2020). Realistinen optimismi ja toiveikkuus : ammatillisen kuntoutuksen osapuolten näköalat suomalaiseen työelämään. <i>Työelämän tutkimus</i>, <i>18</i>(3), 197-211. <a href="https://doi.org/10.37455/tt.97973 " target="_blank">https://doi.org/10.37455/tt.97973 </a>
dc.identifier.otherCONVID_42108606
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71878
dc.description.abstractTässä artikkelissa tarkastelemme Kelan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen osapuolten kuvauksia suomalaisesta työelämästä. Keskitymme erityisesti työelämään liittyvien myönteisten näköalojen ja niissä esiintyvän optimismin analysointiin. Toivo ja optimismi ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet merkityksellisiksi tekijöiksi työhön paluun prosesseissa. Aineiston muodostivat kuntoutujien, omaohjaajien ja työnantajien haastattelut (47 kappaletta). Kuntoutuksen kaikkien osapuolten puheesta tunnistettiin myönteisiä näköaloja ja erilaisia optimismin muotoja. Optimismia esiintyi suhteessa työhön osallistumisen rakenteellisiin reunaehtoihin, kuten työkulttuuriin ja muutospotentiaalin tunnistamiseen. Lisäksi painottuivat omakohtaiset suunnanmuutoksen mahdollisuudet. Erityisesti omaohjaajilla korostui myös osatyökykyisten asemaa koskeva huolipuhe. Osatyökykyisten asema polarisoituvilla työmarkkinoilla sekä tasavertaisen ja osallisuutta mahdollistavan työelämän rakentaminen olivat kaikille osapuolille keskeisiä kysymyksiä. Ammatillisen kuntoutuksen osapuolten optimismi tarkentuikin realistiseksi optimismiksi, jossa tulevaisuutta koskeva toiveikkuus on mahdollista, vaikka tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat myös muutosta vaativat rakenteelliset reunaehdot.fi
dc.description.abstractIn this article, we investigate the descriptions of Finnish working life in the context of the Finnish Social Insurance Institution’s vocational rehabilitation. We focus especially on the positive working life descriptions and optimism in these descriptions. According to previous studies, hope and optimism seem to be significant in, for instance, promoting a return to work. The data for this article consisted of 47 interviews with service-users, individual counsellors in the service, and employers. All the parties gave positive descriptions that included, for example, their own competence-related optimism, hopes for a change in structure and attitudes, and entrepreneur-centred optimism. However, the individual counsellors in particular emphasised concerns regarding the position of the partially disabled in working life. All the parties emphasized the importance of improving the situation of the partially disabled in polarised labour market and developing working life in a way that promotes equality and inclusion. The optimism of the parties in vocational rehabilitation could be termed “realistic optimism”. Within this framework, hope concerning the future is possible, although the achievement of the goals may also require a change in the structural conditions of working life.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.languagefin
dc.language.isofin
dc.publisherTampereen yliopisto
dc.relation.ispartofseriesTyöelämän tutkimus
dc.relation.urihttps://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/97973
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.titleRealistinen optimismi ja toiveikkuus : ammatillisen kuntoutuksen osapuolten näköalat suomalaiseen työelämään
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202009255955
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange197-211
dc.relation.issn0788-091X
dc.relation.numberinseries3
dc.relation.volume18
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittajat & Työelämän tutkimus, 2020
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.grantnumber77/331/2019
dc.subject.ysooptimismi
dc.subject.ysoammatillinen kuntoutus
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysotyöllistyminen
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p4041
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3319
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p16262
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3542
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
dc.relation.doi10.37455/tt.97973
dc.relation.funderSocial Insurance Institution of Finlanden
dc.relation.funderKansaneläkelaitos (Kela)fi
jyx.fundingprogramOthersen
jyx.fundingprogramMuutfi
jyx.fundinginformationKela.
dc.type.okmA1


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

CC BY-NC-ND 4.0
Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY-NC-ND 4.0