Kotihoidon tuen vaikutus naisen asemaan ja työelämään : naisansa vai vapaus valita

Abstract

Kirjallisuuskatsaukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia kotihoidon tuella on naisten asemaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Suomalaisten suhtautumisessa tähän yleisesti käytettyyn tukeen on eroavaisuuksia, mihin vaikuttaa usein sosioekonominen tausta sekä koulutuksen taso. Kotihoidon tuesta on käyty kiivasta keskustelua jo lain voimaantulosta asti. Onko kyseessä naisen vapaus valita vai naisen ansa? Tukea kritisoidaan sukupuolten eriarvoistumisen ja naisten heikentyneen työmarkkina-aseman vuoksi ja puolustetaan äidin hoivan oikeudella. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen teettämiä tutkimuksia ja Kelan ajankohtaisia tilastoja sekä tarkastellut sosiaalipoliittisia ja talouspoliittisia julkaisuja. Olen ottanut vertailukohteiksi muut Pohjoismaat sekä nostanut esiin maahanmuuttajat omana ryhmittymänä, koska tuella on erityinen merkitys kulttuuriin ja työelämään integroitumisessa. Työskentelen itse aikuissosiaalityössä Helsingissä, missä tapaan kotihoidon tuen käyttäjiä ja kotiin jäämisen vaikutuksia perheen taloudelliseen tilanteeseen, äidin työllistymiseen ja osallisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kotihoidon tuki ole lisännyt naisten työllistymistä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Vaikkakin kotihoidon tukea käyttävät ja tukea puolustavat perustelevat tuen hyötyvaikutukset lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen vahvistumisella ja turvallisen lapsuuden tarjoamisella, asiantuntijoiden näkemykset kuitenkin osoittavat varhaiskasvatuksen kehittävän lapsen kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja paremmin. Myös lapsen hyvinvointi on useissa syrjäytyneissä perheissä huomattavasti parempi varhaiskasvatuksen piirissä. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän työllistymisen edistämiseen liittyvän raportin (8.6.2021) mukaan kotihoidon tuki olisi lakkautettava, koska se lisäisi naisten työllistymistä ja eläkeköyhyyttä. Kotihoidon tuki on nostettu raportissa erityisesti esille, koska sen katsotaan vaikuttavan pienten lasten äitien työssäkäyntiä n. 10 prosenttiyksikköä. Työllistyminen tukisi äitien ja lasten hyvinvointia, kartuttaen äitien henkistä pääomaa ja taloutta sekä lasten sosioemotionaalista kehitystä varhaiskasvatuksen piiriin pääsyn myötä.