Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMiia, Sainio
dc.contributor.advisorKati, Vasalampi
dc.contributor.authorNiemelä, Jaana
dc.date.accessioned2020-08-14T06:15:25Z
dc.date.available2020-08-14T06:15:25Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71393
dc.description.abstractRiittävä koulutus on välttämätöntä työmarkkinoille sijoittumiseksi tänä päivänä. Ammatteja, joihin voi hakeutua ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ei juuri ole. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia pitää yllä omaa osaamista ja kouluttautua tarvittaessa uudelleen muuttuvassa työelämässä. Suomessa on kuitenkin merkittävä määrä nuoria ja nuoria aikuisia, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Suunnitteilla olevan oppimisvelvollisuuden pidentämisen myötä tavoitellaan toisen asteen koulutuksen suorittavien määrän nostamista Suomessa. Kuitenkin jo tällä hetkellä osa toisen asteen opiskelijoista jättää koulutuksensa kesken. On tärkeää ymmärtää paremmin, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten opinnoissa pysymiseen ja niiden loppuun saattamiseen. Kouluun kiinnittyminen (student engagement) on yksi näkökulma tutkia koulupudokkuutta, opinnoissa pysymistä ja opinnoista tavoiteajassa valmistumista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia nuorten tunneperäisessä ja kognitiivisessa kouluun kiinnittymisessä peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen siirryttäessä sekä toisen asteen opintojen aikana. Lisäksi tutkittiin kiinnittymisen yhteyttä lukio-opintojen tai ammatillisen koulutuksen suorittamiseen 3,5 vuoden tavoiteajassa. Tutkimus on osa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hanketta, joka on jatkoa aiemmin toteutetulle Alkuportaat-tutkimukselle. Tutkimuksen aineisto koostuu Alkuportaat-aineiston 9. luokan (2016, n = 1605) ja Koulupolku-aineiston toisen asteen ensimmäisen (2017, n = 1539) ja kolmannen vuoden (2019, n = 868) mittauksista. Muutoksia tunneperäisessä ja kognitiivisessa kouluun kiinnittymisessä tutkittiin toistomittausten varianssianalyysilla yleisesti sekä sukupuolittain ja koulutuspaikoittain. Lisäksi verrattiin tavoiteajassa (3,5 vuotta) tutkinnon suorittaneiden ja tavoiteajan ylittäneiden opiskelijoiden kiinnittymistä peruskoulussa ja toisen asteen opintojen alussa. Kiinnittymistä mitattiin suomenkielisellä lyhennetyllä versiolla Student Engagement Instrument -mittarista. Tutkimustulokset osoittivat, että peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien opiskelijoiden kiinnittyminen kouluun oli keskimäärin hyvällä tasolla, mutta siinä tapahtui tilastollisesti merkitseviä muutoksia mittausajankohtien välillä. Tunneperäinen kiinnittyminen lisääntyi toiselle asteelle siirryttäessä molemmilla sukupuolilla ja väheni toisen asteen opintojen aikana tytöillä tilastollisesti merkitsevästi. Kognitiivinen kiinnittyminen väheni toiselle asteelle siirryttäessä sekä opintojen aikana. Lukiolaiset ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat eivät eronneet kiinnittymisessä toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vahvempi kiinnittyminen peruskoulussa ja toisen asteen opintojen alussa oli yhteydessä tavoiteajassa toisen asteen opinnoista valmistumiseen. Opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen seuraaminen itse raportoitavin kyselyin tarjoaa menetelmän tunnistaa varhaisessa vaiheessa opiskelijat, joiden kouluun kiinnittyminen on heikkoa ja jotka voivat hyötyä kohdennetusta tuesta peruskoulun päättyessä tai toisen asteen opintojen alussa toisen asteen tutkinnon saavuttamiseksi.fi
dc.format.extent35
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkouluun kiinnittyminen
dc.subject.othertunneperäinen kiinnittyminen
dc.subject.otherkognitiivinen kiinnittyminen
dc.subject.otherStudent Engagement Instrument
dc.titlePeruskoulusta toisen asteen opintoihin : nuorten kiinnittyminen koulutuspaikkaan
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202008145531
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysoopintojen keskeyttäminen
dc.subject.ysotoisen asteen koulutus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot