Show simple item record

dc.contributor.authorPirkola, Leena
dc.date.accessioned2020-06-25T05:09:01Z
dc.date.available2020-06-25T05:09:01Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70898
dc.description.abstractJohdanto. Voimaharjoittelulla on monia terveyshyötyjä, ja liikuntasuositusten mukaan aikuisten pitäisi harrastaa lihasvoimaa, liikehallintaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan täytä näitä suosituksia. Kestävyysliikunnan osalta tiedetään, että jo pienet liikuntapätkät edistävät terveyttä, mutta voimaharjoittelun osalta samaa ei ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia, onko pienempiin osiin jaettu työpaikalla toteutettu voimaharjoittelu lihasvoiman kehittymisen kannalta hyödyllistä ja miten se vaikuttaa verenpaineeseen ja työntekoon. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 14 passiivista työtä tekevää tervettä voimaharjoittelematonta 25–40-vuotiasta miestä. Tutkimus koostui kontrollijaksosta sekä 11 viikon voimaharjoittelujaksosta. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka harjoittelivat kaksi kertaa viikossa samalla harjoitusvolyymillä. Yhdessä osassa harjoittelevat (A, n=7) tekivät voimaharjoituksen kerran päivässä, ja kahdessa osassa harjoittelevat (B, n=7) kaksi kertaa päivässä. Harjoittelu toteutettiin työpaikoilla yksinkertaisilla välineillä. Tutkittavilta mitattiin voimaominaisuuksia isometrisellä jalkaprässillä, isometrisellä penkkipunnerruksella ja esikevennyshypyllä, joiden lisäksi mitattiin verenpainetta ja kartoitettiin kyselyllä työkykyä, kipua, kokemuksia harjoittelusta sekä kokemusta harjoitusten fyysisestä kuormittavuudesta. Lisäksi tehtiin akuutin väsymyksen mittaus. Tulokset. Isometrinen maksimivoima kasvoi molemmilla ryhmillä tilastollisesti merkitsevästi sekä jalkaprässissä (A: 18,6 ± 5,1 %, p=0,001; B: 14,9 ± 11, 5 %, p=0,005) että penkkipunnerruksessa (A: 17,4 ± 7,7 %, p=0,000; B: 19,9 ± 8,8 %, p=0,004), eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. RFD penkkipunnerruksessa kasvoi molemmilla ryhmillä tilastollisesti merkitsevästi, mutta jalkaprässin RFD:ssä ei tapahtunut muutosta. Akuutissa väsymyksessä ei ollut ryhmien välillä eroa jalkaprässissä (A: -16,9 ± 9,2 %; B: -24,2 ± 4,0 %) eikä penkkipunnerruksessa (A: -31,0 ± 10,0 %; B: -23,2 ± 8,6 %), kun huomioon otettiin päivän molemmat harjoitukset. Työkyky ei muuttunut kummallakaan ryhmällä harjoitusjakson aikana. Diastolinen verenpaine oli ryhmällä A merkitsevästi matalampi jakson lopussa verrattuna alkuun (6,7 ± 5,1 %, p=0,018). Harjoittelun seurauksena suurin osa tutkittavista koki jaksavansa paremmin töissä ja olevansa töissä virkeämpi. Ryhmällä B harjoittelu aiheutti enemmän ajankäytöllisiä ongelmia töissä, työnteon häiriintymistä sekä uusia kiputiloja kuin ryhmällä A. Pohdinta ja johtopäätökset. Sekä yhdessä että kahdessa osassa toteutettu voimaharjoittelu ovat tehokkaita tapoja kasvattaa lihasvoimaa erityisesti aloittelijoilla. Voiman kasvun kannalta oleellisimmalta ei vaikuttaisi se, toteutetaanko harjoitus yhdessä vai kahdessa osassa (harjoitusfrekvenssi) vaan riittävän suuri kuormitus yhdellä harjoituskerralla tai harjoituspäivän aikana. On mahdollista, että kokeneemmat henkilöt hyötyvät enemmän yhdessä osassa harjoittelusta, ja yhdessä osassa tapahtuvalla voimaharjoittelulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia diastoliseen verenpaineeseen. Tutkimuksen perusteella voimaharjoittelu työpaikalla voi edesauttaa työssä jaksamista ja voimaharjoittelu onnistuu myös ilman huippuvälineitä ja -harjoitustiloja sekä vähäisellä harjoituskertakohtaisella ajankäytöllä.fi
dc.format.extent122
dc.language.isofi
dc.subject.othertyöpaikka
dc.subject.otherakuutti väsymys
dc.subject.othermaksimivoima
dc.titleYhdessä ja kahdessa osassa työpaikalla toteutetun voimaharjoittelun vaikutukset lihasvoimaan, akuutiiin väsymykseen, verenpaineeseen ja työntekoon voimaharjoittelemattomilla miehillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006255088
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysolihasvoima
dc.subject.ysoväsymys
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysofyysinen kunto
dc.subject.ysoverenpaine


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record