University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Pro gradu -tutkielmat > View Item

Vuorokaudenajan ja harjoitusjärjestyksen vaikutukset hermostolliseen adaptaatioon, lihasvoimaan ja poikkipinta-alaan yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa

Thumbnail
View/Open
1.4Mb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Rytkönen, Tuomas
Date
2014
Discipline
Valmennus- ja testausoppiScience in Sport Coaching and Fitness Testing

 
Rytkönen, Tuomas (2015). Vuorokaudenajan ja harjoitusjärjestyksen vaikutukset hermostolliseen adaptaatioon, lihasvoimaan ja poikkipinta-alaan yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Valmennus- ja testausopin pro gradu -työ. 91 s. Monissa liikuntasuoritteissa tarvitaan sekä voimaa (V) että kestävyyttä (K). Yhdistetyssä V+K -harjoittelussa kohtuullinen harjoittelun kokonaisvolyymi on avain siihen, että voiman kehittyminen häiriintyy mahdollisimman vähän kestävyysharjoittelusta. Tässä tutkimuksessa V:aa ja K:ttä harjoitettiin 2–2,5 kertaa viikossa. Yksi aikaa säästävä tapa toteuttaa yhdistettyä V+K -harjoittelua on harjoittaa V:aa ja K:ttä samassa harjoituksessa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin samassa harjoituksessa toteutetun yhdistetyn V+K -harjoittelun vaikutuksia hermolihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksiin, ja sitä miten V:n ja K:n harjoitusjärjestys sekä harjoittelun vuorokauden ajankohta (aamu vs. ilta) vaikuttavat harjoitusvasteisiin. 52 nuorta miestutkittavaa (31 ± 6 vuotta) suorittivat koko tutkimuksen. Heistä 10 kuului kontrolliryhmään ja 42 interventioryhmiin, jotka suorittivat 24-viikkoisen progressiivisen yhdistetyn V+K -harjoittelun jakson. Harjoittelu toteutettiin tuplaharjoituksina, jotka sisälsivät sekä V- että K-harjoitteluosion. Harjoittelevat tutkittavat oli jaettu neljään ryhmään: 1) K+V aamulla (n = 9), 2) V+K aamulla (n = 9), 3) K+V illalla (n = 12) ja 4) V+K illalla (n = 12). Kaikki tutkittavat testattiin sekä aamulla että illalla viikoilla 0, 12 ja 24. Testeihin sisältyi dynaamisen jalkaprässin yhden toiston konsentrinen maksimi, maksimaalinen tahdonalainen isometrinen polvenojennus sähköstimulaatiotuolissa sekä sen aikainen ulomman reisilihaksen pinta-EMG, nelipäisen reisilihaksen voluntaariaktivaatio isometrisessä polvenojennuksessa sähköstimulaatiomenetelmällä mitattuna ja ulomman reisilihaksen poikkipinta-ala ultraäänellä mitattuna. V+K järjestyksessä harjoitelleet lisäsivät dynaamista maksimivoimaa hieman enemmän kuin K+V harjoitusjärjestyksessä harjoitelleet kontrolliryhmään verrattuna. Isometrinen maksimaalinen polven ojennus kehittyi tilastollisesti merkitsevästi (p≤0.05) vain V+K järjestyksessä harjoitelleilla. Ulomman reisilihaksen pinta-EMG-aktiivisuus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi (p≤0.05) vain V+K järjestyksessä harjoitelleilla. Dynaaminen maksimivoima kasvoi kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi (p≤0.05) molemmilla harjoitusjärjestyksillä. Vain illalla harjoitelleet ryhmät lisäsivät ulomman reisilihaksen poikkipinta-alaa tilastollisesti merkitsevästi vielä välitesteistä lopputesteihin. Myös dynaaminen maksimivoima kehittyi hieman enemmän illalla harjoitelleilla kuin aamulla harjoitelleilla kontrolliryhmään verrattuna. Isometrinen maksimivoima kehittyi merkitsevästi (p≤0.05) enemmän alkutesteistä välitesteihin illalla kuin aamulla harjoitelleilla illalla mitattuna. Mikään ryhmä ei parantanut tilastollisesti merkitsevästi maksimivoimatasojaan tai ulomman reisilihaksen maksimaalista pinta-EMG-aktiivisuuttaan enää viikolta 12 viikolle 24. Aamulla maksimaalinen tahdonalainen aktiivisuus pinta-EMG:llä mitattuna kasvoi tilastollisesti merkitsevästi (p≤0.05) verrattuna kontrolliryhmään vain aamuryhmillä, joten aamuharjoittelu vaikutti positiivisesti lihasten tahdonalaisen käskytyksen lisääntymiseen aamulla. Jos haluaa harjoittaa V:aa ja K:ttä samassa harjoituksessa, niin tämän tutkimuksen perusteella maksimivoiman kehittymisen kannalta on hieman tuloksekkaampaa suorittaa voimaharjoitteluosio ensin. Tämä johtuu ennen muuta harjoitusjärjestyksen vaikutuksista voimaharjoittelun hermostolliseen adaptaatioon. Lisäksi lihasten poikkipinta-ala sekä maksimivoima kasvavat pitkällä aikavälillä yhdistetyssä samassa harjoituksessa toteutetussa V+K -harjoittelussa todennäköisesti hieman paremmin, jos harjoittelu suoritetaan iltaisin aamuharjoittelun sijasta. Harjoitusjärjestyksellä ja vuorokaudenajalla ei ole kuitenkaan suurta merkitystä V:n ja lihasmassan kasvuun yhdistetyssä samalla harjoituskerralla toteutetussa V+ K –harjoittelussa ainakaan systemaattista harjoittelua aloittelevilla kuntoilijoilla. Avainsanat: yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu, harjoitusjärjestys, vuorokauden aika, hermostollinen adaptaatio, lihasvoima, poikkipinta-ala   ...
Keywords
yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu harjoitusjärjestys vuorokauden aika hermostollinen adaptaatio lihasvoima poikkipinta-ala kestävyysharjoittelu voimaharjoittelu vuorokaudenajat harjoitusvaste
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506302475

Metadata
Show full item record
Collections
  • Pro gradu -tutkielmat [23415]

Related items

Showing items with similar title or keywords.

  • Voimaharjoittelun toistumistiheyden vaikutus alaraajojen lihasten isometriseen voimantuottoon ja poikkipinta-alaan 64–75-vuotiailla henkilöillä. 

    Turpela, Mari (2018)
    Ikääntymisen myötä lihasvoima ja -massa vähenevät muun muassa hermo-lihasjärjestelmän ikääntymisestä johtuvien muutoksien vuoksi. Tämä johtaa toimintakyvyn laskuun. Ikäänty-neiden henkilöiden lihasvoimaominaisuudet voivat ...
  • Yhdessä ja kahdessa osassa työpaikalla toteutetun voimaharjoittelun vaikutukset lihasvoimaan, akuutiiin väsymykseen, verenpaineeseen ja työntekoon voimaharjoittelemattomilla miehillä 

    Pirkola, Leena (2020)
    Johdanto. Voimaharjoittelulla on monia terveyshyötyjä, ja liikuntasuositusten mukaan aikuisten pitäisi harrastaa lihasvoimaa, liikehallintaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Suurin osa suomalaisista ...
  • Voimaharjoittelun yhteydet hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyyn, hormonipitoisuuksiin ja kehonkoostumukseen varusmieskoulutuksessa 

    Kozharskaya, Elena (2017)
    Tutkimuksen tausta ja tarkoitus. Suomalainen sotilas tarvitsee hyvää ammattitaitoa ja fyysistä suorituskykyä, ampumataitoa sekä maastossa liikkumisen taitoa. Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimmät osa-alueet ovat ...
  • Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutukset fyysiseen kuntoon, antropometriaan ja kardiometaboliseen terveyteen työikäisillä naisilla 

    Tuomola, Anniina Julia Elena (2019)
    Johdanto. Liikkumattomuus aiheuttaa metabolisia häiriöitä ja pidemmällä aikavälillä se saattaa johtaa kardiometabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu ...
  • Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä 

    Rautio, Tapio (2014)
    Tapio Rautio 2014. Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Biomekaniikan Pro gradu-tutkielma, ...
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement

Unless otherwise specified, publicly available JYX metadata (excluding abstracts) may be freely reused under the CC0 waiver.
Open Science Centre