Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten opetetaan vierasta kieltä ja kielioppia heterogeenisille aikuisopiskelija-ryhmille kansalaisopistoissa. Tutkimusaineisto saatiin haastattelemalle opettajia, kyselemällä oppilailta sekä observoimalla oppitunteja. Tutkimukseen osallistui kymmenen vieraan kielen opettajaa oppilaineen kolmesta eri kansalaisopistosta.
Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään kansalaisopistoja osana vapaan sivistystyön koulutusalaa ja tarkas-tellaan oppilaiden heterogeenisuustekijöitä sekä motivaation osuutta opiskelussa. Kansalaisopistoihin on kaikilla vapaa pääsy, joten oppilaat ovat tyypillisesti keskenään hyvin erilaisia esimerkiksi iältään, tiedoiltaan, taidoiltaan, opiskelumotiiveiltaan ja tarpeiltaan. Jotkut erottavista piirteistä tulevat esille oppituntien kuluessa, jotkut taas eivät. Jotkut heterogeenisuustekijät ovat opetustyössä haastavampia kuin toiset. Motivaatio on tärkein oppimiseen vaikuttava tekijä, johon kaikki ryhmään kuuluvat voivat vaikuttaa o
malla toiminnallaan, mutta motivaatio voi olla myös oppimiseroja aiheuttava tekijä. Opettajan rooli on erityisen tärkeä motivaation rakentumisessa. Tutkielmassa esitellään motivaatiotutkimusta aina 50-luvulta nykypäivään.
Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan ensin oppilaiden tavoitteita, toiveita ja opiskelumotiiveja sekä opettajien rooleja ja tavoitteita. Lisäksi esitellään sekä oppilaiden että opettajien näkemyksiä kieliopista ja oppitunneilla käytettävistä työmenetelmistä. Seuraavaksi analysoidaan oppilaiden ja opettajien näkemysten keskinäistä suhdetta, toisin sanoen mitä oppilaat haluavat ja tarvitsevat ja miten opettajat näihin tarpeisiin vastaavat. Tämän lisäksi tarkastellaan, miten heterogeenisuus ilmenee luokassa ja miten opettaja pystyy ottamaan sen opetuksessa huomioon.
Oppilaiden pääasialliset opiskelumotiivit ja tavoitteet olivat kiinnostus kieleen ja kulttuuriin, uuden oppiminen ja vanhan kertaaminen, käytännön kielitaito esimerkiksi matkailua varten sekä sosiaaliset syyt. Opetukselle tyypillisiä piirteitä olivat opettajajohtoisuus ja parityöskentely, pyrkimys monipuolisuuteen ja opetuksen etenemiseen, mahdollisuus oppia, keskustella ja puhua kohdekieltä yhdessä, sekä oppilaiden ja heidän omien kiinnostuksen aiheidensa huomioiminen sekä miellyttävän oppimisympäristön tärkeys. Ongelmakohdiksi havaittiin vuorovaikutteisten työmenetelmien käyttö, erityisesti tilanteissa, jolloin keskenään heterogeeniset oppilaat työskentelivät keskenään. Kieliopin opiskelua pidettiin tärkeänä, mutta vaikeuksia aiheuttivat heterogeenisuuteen liittyvät kognitiiviset tekijät.
...
