Show simple item record

dc.contributor.advisorJuutinen, Taija
dc.contributor.authorVesala, Miro
dc.date.accessioned2020-05-28T11:09:21Z
dc.date.available2020-05-28T11:09:21Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69280
dc.description.abstractSykevälivaihteluun perustuvan valmennuksen hyödyntämisestä on saatu lupaavia tuloksia niin urheilijoiden suorituskyvyn kuin tavallisten ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sykevälivaihtelun mittaamiseen perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuutta sykevälivaihtelun perusteella mitattuun fysiologiseen hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, eroaako interventio- ja kontrolliryhmien muutokset toisistaan, kun tutkimuksen interventioryhmä teki useammin sykevälivaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös interventioryhmän eri aikapisteiden välisiä muutoksia sekä tutkittavien leposykkeen ja sykevälivaihtelun muutoksia tutkimusjakson aikana. Tutkimus toteutettiin itsenäisenä tutkimuksena yhteistyössä Firstbeat Technologies Oy:n kanssa. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 60 vapaaehtoisesta tutkittavasta, jotka rekrytoitiin tutkimukseen mukaan fysiologisesti mitattujen heikkotasoisten stressin ja palautumisen, unen palauttavuuden sekä liikunnan terveysvaikutusten tasapainon perusteella. Tutkittavat satunnaistettiin ennen tutkimuksen alkua interventio- (n=30) ja kontrolliryhmiin (n=30). Tutkittavat osallistuivat tutkimuksen aikana samoihin mittauksiin ja saivat samanlaista hyvinvointivalmennusta, mutta lisäksi interventioryhmä suoritti sykevälivaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta kahdesti ensimmäisen ja viimeisen mittauskerran välissä. Tutkimuksen tulosten mukaan sekä fysiologisesti mitattu hyvinvointi (p < 0.001) että koetun stressin määrä (p = 0.004) paranivat merkittävästi tutkimuksen aikana sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen seurauksena kaikilla tutkittavilla. Fysiologisesti mitatut hyvinvointia kuvaavat pisteet olivat alussa 24 ja lopussa 33 pistettä sekä koetun stressin pisteet alussa 16 ja lopussa 12 pistettä. Fysiologista hyvinvointia kuvaavissa stressin ja palautumisen tasapainon pisteissä sekä unen palauttavuuden pisteissä havaittiin vain interventioryhmällä tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan, kun taas liikunnan terveysvaikutuksissa vain kontrolliryhmällä havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan tutkimusjakson aikana. Lisäksi huomionarvoista oli, että sykevälivaihtelun määrän havaittiin kasvavan vain interventioryhmällä tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sykevälivaihteluun perustuvalla mittauksilla ja siihen liitetyllä hyvinvointivalmennuksella voidaan tuottaa merkittäviä parannuksia sekä fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin että koetun stressin määrään. Tulosten perusteella niin yksilöt kuin organisaatiot voivat hyötyä merkittävästi sykevälivaihteluun perustuvista hyvinvoinnin valmennusmenetelmistä erityisesti silloin, kun kuormitustasapainon suhteen on lähtötilanteessa haasteita.fi
dc.description.abstractDuring the last few years heart rate variability-based coaching has been highlighted to be a promising method for enhancing athlete’s physical performance or either individual’s well-being. The purpose for this study was to investigate the effectiveness of heart rate variability-based well-being coaching on physiologically measured well-being and perceived stress. In addition, differences between the two study groups was studied. The intervention group had more heart rate variability measurements and got individual well-being coaching based on the measurement data. Also, it was studied if the resting heart rate or the amount of heart rate variability will change during the study. This study was conducted in co-operation with University of Jyväskylä and Firstbeat Technologies Ltd. A total of 60 voluntary subjects participated in the study. Subjects were recruited to this study by a physiologically measured balance between stress and recovery, restorative effect of sleep and physical activity health effects. Subjects were randomized to intervention (n=30) and control (n=30) groups before the start of this study. Subjects received otherwise the same treatment during the study, but the intervention group had heart rate variability-based measurements and received more wellness coaching based on them than the control group. According to the results of this study, both physiologically measured well-being (p <.001) and the perceived stress (p = .004) improved significantly during the study as a result of well-being coaching based on heart rate variability. In the beginning of the study physiologically measured well-being scores were 24 points and in the end 33 points. Perceived stress scores were 16 points in the beginning and 12 points in the end of the study. In addition, it was found that a statistically significant positive change was observed in the physiologically measured stress and recovery and sleep recovery scores, but in the intervention group alone, while a statistically significant positive change was observed in the exercise health scores in the control group alone. In addition, it was noteworthy that the amount of heart rate variability was found to increase statistically significantly in the intervention group during the study, but not in the control group. The results of the study show that well-being coaching based on heart rate variability can produce significant improvements in physiologically measured well-being as well as the amount of perceived stress. In the future, both individuals and organizations, should use HRV-based well-being training methods to improve both physiologically measured and perceived stress.en
dc.format.extent65
dc.language.isofi
dc.subject.othersykevälivaihtelu
dc.subject.otherhyvinvointivalmennus
dc.titleSykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005283537
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysotutkimus
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysoautonominen hermosto
dc.subject.ysokoettu hyvinvointi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record