Valmennussuhteen ja koetun stressin yhteys häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen urheiluakatemiaurheilijoilla

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on verrattain yleistä urheilijoiden parissa ja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen vaikutukset urheilijan terveydelle ja urheilussa menestymiselle ovat merkittävät. Aiempien tutkimusten mukaan yli viidennes urheilijoista kärsii häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä ja yli puolet valmentajista ja urheilijoista eivät tunnista energiavajeeseen liittyviä tekijöitä. Huipulle tähtäävien urheilijoiden tiedetään kärsivän enemmän stressistä ja tiedetään, että valmennussuhteen laatu vaikuttaa myös urheilijan stressitasoihin ja harjoitteluun. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia valmennussuhteen ja koetun stressin yhteyttä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen urheiluakatemiaurheilijoilla. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa kokonaisvaltaisen terveyden vaikutuksista urheiluun ja auttaa ymmärtämään häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen johtavia syitä. Tutkielman aineisto on osa Jyväskylän yliopiston, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, pääkaupunkiseudun sekä Turun seudun urheiluakatemioiden toteuttamaa MAPS-Q tutkimusta (Multidisciplinary Assessment of Preparedness in Sport Questionnaire). Tämä pro gradu -tutkielma on poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty marraskuun 2021 ja helmikuun 2022 välillä. Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä mitattiin EDE-QS (Eating Disorder Examination Questionnaire Short) ja BEDA-Q (Brief Eating Disorder in Athletes Questionnaire) kyselyillä, valmennussuhdetta Psyykkisten taitojen kyselytyökalulla ja koettua stressiä PSS-14 (Perceived Stress Scale) kyselyllä. Aineistoa analysoitiin käyttämällä ristiintaulukointia, χ2 -testiä, binääristä logistista regressioanalyysiä, Mann-Whitney U-testiä sekä Kruskal-Wallis testiä. Tutkielmaan valikoitui 73 urheilijaa, joista miehiä oli 19 ja naisia 54. Urheilijoista häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä esiintyi yhteensä 28,7 %, joista miehillä 10,5 % ja naisilla 35,2 %. Tulosten perusteella korkea koettu stressi (odds ratio, OR=16,571) ja huono valmennussuhde (odds ratio, OR= 4,83) olivat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Naisilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi miehiä enemmän häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä ja joukkuelajeissa esiintyi enemmän häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä kuin yksilölajeissa. Laihdutus oli yhteydessä tilastollisesti merkitsevästi häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että urheilijan kokema stressi sekä urheilijan ja valmentajan välinen suhde ovat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Laihduttaminen itsessään on riskitekijä syömisen häiriintymiselle. Jatkossa huomiota tulisi kiinnittää valmennussuhteen laatuun sekä urheilijoiden stressitekijöiden määrään, sillä ne vaikuttavat urheilijan hyvinvointiin. Tutkielman tulokset ovat yhteneväiset aiemman tutkimustiedon kanssa ja tulokset antavat alustavia tietoja, mutta laajempia seulontamenetelmiä aiheesta tarvitaan.