Valmennussuhteen ja koetun stressin yhteys häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen urheiluakatemiaurheilijoilla

Abstract

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on verrattain yleistä urheilijoiden parissa ja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen vaikutukset urheilijan terveydelle ja urheilussa menestymiselle ovat merkittävät. Aiempien tutkimusten mukaan yli viidennes urheilijoista kärsii häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä ja yli puolet valmentajista ja urheilijoista eivät tunnista energiavajeeseen liittyviä tekijöitä. Huipulle tähtäävien urheilijoiden tiedetään kärsivän enemmän stressistä ja tiedetään, että valmennussuhteen laatu vaikuttaa myös urheilijan stressitasoihin ja harjoitteluun. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia valmennussuhteen ja koetun stressin yhteyttä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen urheiluakatemiaurheilijoilla. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa kokonaisvaltaisen terveyden vaikutuksista urheiluun ja auttaa ymmärtämään häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen johtavia syitä.

Tutkielman aineisto on osa Jyväskylän yliopiston, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, pääkaupunkiseudun sekä Turun seudun urheiluakatemioiden toteuttamaa MAPS-Q tutkimusta (Multidisciplinary Assessment of Preparedness in Sport Questionnaire). Tämä pro gradu -tutkielma on poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty marraskuun 2021 ja helmikuun 2022 välillä. Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä mitattiin EDE-QS (Eating Disorder Examination Questionnaire Short) ja BEDA-Q (Brief Eating Disorder in Athletes Questionnaire) kyselyillä, valmennussuhdetta Psyykkisten taitojen kyselytyökalulla ja koettua stressiä PSS-14 (Perceived Stress Scale) kyselyllä. Aineistoa analysoitiin käyttämällä ristiintaulukointia, χ2 -testiä, binääristä logistista regressioanalyysiä, Mann-Whitney U-testiä sekä Kruskal-Wallis testiä.

Tutkielmaan valikoitui 73 urheilijaa, joista miehiä oli 19 ja naisia 54. Urheilijoista häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä esiintyi yhteensä 28,7 %, joista miehillä 10,5 % ja naisilla 35,2 %. Tulosten perusteella korkea koettu stressi (odds ratio, OR=16,571) ja huono valmennussuhde (odds ratio, OR= 4,83) olivat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Naisilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi miehiä enemmän häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä ja joukkuelajeissa esiintyi enemmän häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä kuin yksilölajeissa. Laihdutus oli yhteydessä tilastollisesti merkitsevästi häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että urheilijan kokema stressi sekä urheilijan ja valmentajan välinen suhde ovat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Laihduttaminen itsessään on riskitekijä syömisen häiriintymiselle. Jatkossa huomiota tulisi kiinnittää valmennussuhteen laatuun sekä urheilijoiden stressitekijöiden määrään, sillä ne vaikuttavat urheilijan hyvinvointiin. Tutkielman tulokset ovat yhteneväiset aiemman tutkimustiedon kanssa ja tulokset antavat alustavia tietoja, mutta laajempia seulontamenetelmiä aiheesta tarvitaan.

Disordered eating is relatively common in athletes and disordered eating can have a significant influence athletes’ health and success in sports. Earlier research suggests that over fifth of athletes suffers from disordered eating and over half of coaches and athletes does not recognize low energy availability symptoms. Elite athletes are known to suffer more from stress and coach-athlete relationship affect also to stress levels and athletes’ performance. The aim of this thesis is to explore the associations of perceived stress and coach-athlete relationship to disordered eating. The purpose of this thesis is to increase knowledge about the effects of overall health on sports and help to understand the causes of disordered eating behavior.

The data is based on Multidisciplinary Assessment of Preparedness in Sport Questionnaire (MAPS-Q) research of the University of Jyväskylä, Research Institute for Olympic Sports, Metropolitan Area Sports Academy and Sports Academy of Turku region. This is a cross-sectional study, and the data is collected between November 2021 and February 2022. Disordered eating was measured using Eating Disorder Examination Questionnaire Short (EDE-QS) and Brief Eating Disorder in Athletes Questionnaire (BEDA-Q), coach-athlete relationship was measured using the Mental skill questionnaire and perceived stress was measured using the Perceived Stress Scale (PSS-14). The data was analyzed using crosstabs, χ2 -test, binary logistic regression analysis, Mann-Whitney U-test and Kruskal-Wallis’s test.

A total of 73 athletes were selected of whom 19 were men and 54 were women. The total prevalence of disordered eating was 28.7 %, of which 10.5 % were male and 35.2 % were female. Based on the results, high perceived stress (odds ratio, OR = 16.571) and poor coach-athlete relationship (odds ratio, OR = 4.83) were associated with disordered eating behavior. Women had statistically significantly more disturbed eating behavior than men, and the prevalence of disordered eating was higher in team sports than in individual sports. Dieting to lose weight was statistically significantly associated with disordered eating.

In conclusion, the results of this study indicate that stress experienced by the athlete and the relationship between the athlete and the coach are related to disordered eating behavior. Dieting to lose weight itself is a risk factor for disordered eating. In the future, attention should be paid to the quality of the coaching relationship and the amount of stressors in athletes, as they affect the athlete's well-being. The results of the thesis are consistent with previous research data and the results provide preliminary data, but broader screening methods are needed.