Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ja ammatillisen osaamisen kehittymisestä työelämälähtöisessä pedagogiikassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunta-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia heidän oppimisestaan ja ammatillisen osaamisen kehittymisestä koulutusohjelmassa opiskelun aikana opiskeltaessa työelämälähtöisillä pedagogisilla menetelmillä. Opiskelijoiden kokemuksia pyrittiin selvittämään opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteistyötahojen roolien osalta, opiskelijoiden oman osaamisen kehittymisen osalta suhteessa käytettyihin työskentelytapoihin ja työelämävalmiuksiin sekä opiskelun vaikutuksista opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin sekä ammatilliseen kasvuun. Tutkimusaineisto kerättiin Haaga-Helia AMK:n liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman 3. vuoden opiskelijoilta tammikuussa 2019. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 28 opiskelijaa ja vastausten pohjalta syntyi 27 sivuinen aineisto. Laadullisilla ja puolistrukturoiduilla menetelmillä selvitettiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmin opiskelijoiden kokemuksia eri osapuolten rooleista ja yhteistyöstä koulutusohjelman työskentelytapojen ja yleisten työelämän valmiuksien osalta, sekä opiskelijoiden kokemuksia heidän ammatillisen identiteetin / ammatillisen kasvun kehittymisestä opintojen aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan kokemuksista eri toimijoiden roolien osalta oli löydettävissä paljon yhteneviä asioita koulutusohjelman opetussuunnitelman kanssa. Valtaosa kokemuksista tulkittiin olevan positiivisia tai neutraaleja. Negatiivisten kokemusten osalta vahvimmin esille nousivat kokemukset liian vähäiseksi koetusta ohjauksesta ja tuesta sekä liian vähäisestä opettajajohtoisesta työskentelystä. Oman osaamisen kehittymisen kokemukset osoittivat oppimista ja kehittymistä tapahtuneen koulutusohjelman opetussuunnitelman suunnassa. Positiivisissa kokemuksissa esille nousivat mm. kokemukset hyvistä valmiuksista itseohjautuvaan työskentelyyn, kehittyminen pedagogisissa taidoissa, johtamisessa sekä projektityöskentelyssä. Kokemukset osoittivat opintojen tukeneen opiskelijoiden ammatillista kasvua sekä ammatillisen identiteetin rakentumista. Kokemuksissa nostettiin esille mm. elinikäisen oppimisen avaintaitojen omaksuminen, rakentunut ymmärrys oikeaa työelämää kohtaan, kiinnostuksenkohteiden selkiytyminen sekä ammatillisen identiteetin muokkautuminen runsaan palautteen ja reflektion kautta. Yhteenvetona kokemusten pohjalta voidaan todeta, että valtaosa opiskelijoista koki oppimista ja kehittymistä tapahtuneen koulutusohjelman opetussuunnitelman tavoitteiden suunnassa. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan kokeneet asiaa näin. Osa opiskelijoista toivoi enemmän yksilöllistä tukea ja parempaa vuorovaikutusta.

The purpose of this Master’s thesis was to study the experiences of Sport and leisure management students from the Haaga-Helia University of Applied Sciences’ about their learning and the development of professional competence in the degree program during their studies using working life based pedagogical methods. The aim was to find out the students' experiences in terms of the roles of students, teachers and working life partners, the development of students' own skills in relation to the working methods and working life skills used, and the effects of study on students' professional identity and professional growth.

The research material was gathered from the 3rd year students of Haaga-Helia University of Applied Sciences' Sport and Leisure management Degree Program in January 2019. 28 students responded to the research questionnaire and 27 pages of material were created based on the answers. Qualitative and semi-structured methods were used to analyze students 'experiences of the roles and co-operation of different parties in terms of curriculum working methods and general working life skills, as well as students' experiences of developing their professional identity / professional growth during their studies.

According to the results of the study, there were many similarities between the experiences of the roles of different actors and the curriculum of the degree program. The majority of experiences were interpreted as positive or neutral. In terms of negative experiences, the most prominent were the experiences of too little guidance and support and too little teacher-led work. Experiences of the development of one's own competence showed learning and development in the direction of the curriculum of the degree program. In the positive experiences, e.g. experiences of good skills for self-directed work, development of pedagogical skills, management and project work. Experiences showed that the studies supported the students' professional growth and the professional identity. Experiences highlighted e.g. the acquisition of key skills for lifelong learning, a constructed understanding of real working life, clarification of interests and the shaping of professional identity through a wealth of feedback and reflection.

In summary it can be stated that the majority of students experienced learning and development in the direction of the curriculum objectives of the degree program. However, not all students experienced this. Even greater individual support and interaction from the student would appear to be necessary based on the experiences of some students.