L’influence des changements dans les critères de sélection à l’université sur la motivation des lycéens finlandais à passer l’épreuve du baccalauréat de français

Abstract

Tutkimuksen kohteena on korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutukset kielten opiskelun motivaatioon lukiossa. Kielitaidon merkitys nyky-yhteiskunnassa korostuu entisestään globalisaation ja digitalisaation myötä, mutta kieltenopiskelu lukioissa on vähentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen parhaillaan vuosina 2018-2020 toteuttama korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus nostaa todistusvalintojen perusteella valittavien opiskelijoiden osuuden yli puoleen hyväksyttävistä opiskelijoista. Ylioppilaskokeiden painoarvon noustessa ylioppilastutkinnon arvosanat ja kirjoitettavien aineiden valinta ovat entistä keskeisemmässä asemassa korkeakouluihin haettaessa. Julkisessa keskustelussa ovat nousseet esille eri oppiaineiden asemat todistusvalintojen pisteytyksessä pitkän matematiikan ollessa lähes alalle kuin alalle haettaessa eniten pisteitä tuottava oppiaine ja toisaalta kielten tilanne, sillä erityisesti B-kielistä saatavien pisteiden määrä pisteytyksessä on verraten pieni. Tämän on pelätty vaikuttavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelun entistä suurempaan vähenemiseen suomalaisissa lukioissa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme uudistuksen vaikutuksia lukiolaisten motivaation suorittaa ranskan ylioppilaskoe.

Aineisto koostuu kahdellekymmenelle Jyväskylän Normaalikoulun ranskanopiskelijalle toteutetun kyselyn vastauksista. Kysely on toteutettu lukion ensimmäisen vuoden pitkän ja lyhyen ranskan ryhmille. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysi oli aineistolähtöistä, mutta se toteutettiin teoreettisten näkökulmien pohjalta.

Tulokset osoittivat jo lukion ensimmäisen vuoden oppilaiden pohtivan paljon korkeakoulujen opiskelijavalintoja ja tekevän suunnitelmia siitä, minkä oppiaineiden ylioppilaskokeet on kannattavaa suorittaa saadakseen hyvät todistuspisteet korkeakouluhakuja varten. Erityisesti lyhyen ranskan ryhmässä oli nähtävissä ajatus ranskan hyödyttömyydestä oppilaalle itselleen, eikä ranskan kirjoittamista pidetty kannattavana. Tätä perusteltiin ranskan tarpeettomuudella todistusvalinnassa, ja tästä syystä moni ilmoitti joko jättävänsä sen kirjoittamatta tai epäröivänsä sen kirjoittamista. Toisaalta pitkän ranskan tilanne näyttäytyi positiivisempana, sillä osa pitkän ranskan opiskelijoista suunnitteli kirjoittavansa pitkän ranskan siltä varalta, että pitkän englannin koe ei tuo toivottua arvosanaa.

Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa lukiolaisten ajatuksista ja ajankohtaisen tilanteen vaikutuksista niihin, ei niinkään yleistettävän kuvan luominen tilanteesta.