Fyysisen aktiivisuuden yhteydet elämäntyytyväisyyteen, koettuun opintojen kuormittavuuteen sekä koettuun opintomenestykseen lukiolaisilla

Abstract

Tässä työssä tutkittiin lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, elämäntyytyväisyyttä, koettua opintojen kuormittavuutta, koettua opintomenestystä sekä sukupuolten välisiä eroja näissä tekijöissä. Erityisesti tarkoituksena oli tutkia fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä lukiolaisten elämäntyytyväisyyteen, koettuun opintojen kuormittavuuteen ja koettuun opintomenestykseen. Käytetty aineisto oli osa laajempaa LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimusta ”Opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointitutkimus”, josta tässä tutkielmassa analysoitiin 257 lukiolaisen kyselytutkimuksen tuloksia. Aineisto kerättiin vuosien 2017 ja 2018 aikana. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö (χ2) -testiä, korrelaatiotarkastelua ja riippumattomien otosten t-testiä. Fyysisen aktiivisuuden suosituksen, eli vähintään tunti fyysistä aktiivisuutta joka päivä, saavutti tavallisena viikkona 7,9 prosenttia ja kyselyä edeltävänä viikkona 9,1 prosenttia lukiolaisista. Suurin osa lukiolaisista (77,4 %) raportoi elämäntyytyväisyytensä arvosanalla kahdeksan tai yhdeksän. Enemmistö koki opintomenestyksensä olevan hyvä (45,4 %) tai keskinkertainen (42,0 %). Tytöt ja pojat eivät eronneet merkitsevästi fyysisen aktiivisuuden, elämäntyytyväisyyden ja koetun opintomenestyksen suhteen. Hieman yli puolet (54,1 %) opiskelijoista piti lukion työmäärää sopivana, mutta toisaalta 40,9 % arvioi työmäärän melko usein liian suureksi. Tytöt kokivat työmäärän poikia suuremmaksi (p=,001). Yli puolet lukiolaisista koki rasittuvansa lukio-opinnoista jonkin verran tai paljon. Tytöt kokivat rasittuvansa poikia enemmän (p<,001). Vapaa-ajan liikuntaharrastaminen oli positiivisesti, tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä elämäntyytyväisyyteen (p=,038). Tavallisen viikon fyysinen aktiivisuus oli melkein merkitsevästi yhteydessä koettuun opintojen työmäärään (p=,044) siten, että vähemmän aktiiviset kokivat opintonsa kuormittavammaksi. Fyysisen aktiivisuuden ja koetun opintomenestyksen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Paremmaksi elämäntyytyväisyytensä kokeneet kokivat rasittuvansa opinnoista vähemmän verrattuna vähemmän tyytyväisiin (p=,001). Lisäksi elämäntyytyväisyys oli melkein merkitsevästi yhteydessä pienempään koettuun opintojen työmäärään (p=,016). Yhteydet saattavat olla kaksisuuntaisia. Parempi elämäntyytyväisyys voi olla syy siihen, että opinnot koetaan vähemmän rasittaviksi. Tai vastaavasti se, että opiskelija kokee opinnot vähemmän rasittavaksi voi aiheuttaa parempaa elämäntyytyväisyyttä. Opettajien ja huoltajien on syytä kiinnittää lukiolaisten jaksamiseen ja opintojen kuormittavuuteen erityistä huomiota, jotta tukea voitaisiin tarjota riittävän aikaisessa vaiheessa. Myös ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten liikunnan lisäämiseen, olisi syytä keskittyä, jottei lukiolaisten liiallisesta kuormittavuudesta muodostu ongelmaa.

The purpose of the study was to investigate the upper secondary students’ amounts of physical activity, life satisfaction, perceived study stress, perceived academic success and gender differences in these factors. Especially, the purpose was to study associations between physical activity, life satisfaction, perceived study stress and perceived academic success. The study material was part of the broader LIKES research center study “Students physical activity, ability to function, and well-being -study” whereof in this study was analyzed 257 secondary students’ answers of the questionnaire. The data was collected between the years 2017 and 2018. The quantitative data was analyzed by using crosstabulation, chi-squared (χ2) tests, correlation analysis and independent samples t-tests. In ordinary week 7,9 per cent and in previous week by 9,1 per cent of the upper secondary school students achieved physical activity guidelines, 60 minutes of physical activity every day. Most of the students (77,4 %) reported their life satisfaction with grades eight or nine. Majority of the students experienced their academic success being good (45,5 %) or mediocre (42,0 %). Girls and boys didn’t differ significantly with physical activity, life satisfaction or perceived academic success. Slightly more than half (54,1 %) of the students experienced upper secondary school’s workload proper but again 40,9 % experienced it fairly often too big. Girls perceived the workload of the studies bigger than boys (p=.001). More than half of the students experienced being stressed because of studies somewhat or a lot. Girls perceived being stressed more often than boys (p<.001). Leisure time exercising was significantly positively associated with life satisfaction (p=,038). Ordinary week physical activity was weakly associated with perceived study load (p=,044) so, that less active students perceived more study load. There was no significant association between physical activity and perceived academic success. Students who perceived their life satisfaction better, experienced less study stress compared to students with poorer life satisfaction (p<,001). Additionally, life satisfaction was weakly associated with lower perceived study workload of the studies (p=,016). The associations can be two-way. Better life satisfaction can be a reason for, that students perceive their studies less stressful. Or the other way around when students perceive their studies less stressful, it can cause better life satisfaction. Teachers and parents should pay more attention on upper secondary students’ wellbeing and stressfulness of the studies so that support can be offered in an early stage. Also, it is important to focus on preventive actions such as adding more physical activity, so the excessive study load wouldn’t become a problem.