Viime vuosikymmenten aikana terveydenhuollon kehittämisstrategiat ovat enenevästi painottaneet asiakkaiden näkökulmaa palvelujen kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat ovat erityisen koulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita tai heidän omaisiaan, joiden kokemustieto tuo asiakkaiden näkökulman terveydenhuollon palveluiden kehittämisprosessiin. Terveydenhuolto tarvitsee innovaatioita palveluiden uudistamiseen asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Yksi palveluiden innovatiivinen reformistrategia on yhteiskehittäminen. Se on palveluntarjoajan ja kokemusasiantuntijan yhteinen kehittämis- ja oppimisprosessi, joka yhdistää osapuolten mahdollisesti eriävät näkökannat uudeksi yhdistetyksi näkökannaksi mahdollistaen palvelujen uudenlaisen, innovatiivisen järjestämisen kokemustietoa hyödyntäen.
Tämä pro gradu -tutkimus tarkasteli terveydenhuollon yhteiskehittämiskokemuksia kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, millaisina a
jatuksina ja tunteina yhteiskehittäminen näyttäytyy kokemusasiantuntijoille kohtaamisissa henkilökunnan kanssa. Tutkimus oli laadullinen ja sen aineisto koostui alun perin terveydenhuollon yhteiskehittämishankkeeseen osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden päiväkirjoista (n=7). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat, että yhteiskehittämisen osapuolet sitoutuivat uuteen toimintaan ja yhteiskehittäminen mahdollisti kokemusasiantuntijoille osakkuuden työyhteisössä. Yhteiskehittämisen tasa-arvoinen kumppanuus oli kuitenkin haasteellinen ja terveydenhuollon tarkasti määritelty toimintaympäristö vaikutti yhteiskehittämisen käytännön toteutukseen tehden käytännön hallinnasta ajoittain haasteellista.
Tulosten perusteella yhteiskehittämisen näyttäytyy toimivana ja hyväksyttävänä terveydenhuollon kehittämismuotona, joka tukee kokemusasiantuntijan henkilökohtaisen toimijuuden ja voimaantumisen kasvua. Yhteiskehittämisessä toteutuu aito asiakasosallisuus tasa-arvoisen yhteistyösuhteen ja asiakasosallisuuteen sopeutuneiden organisaatioiden myötä. Yhteiskehittämisen tasa-arvoista kumppanuutta tulee tukea osapuolten riittävällä tiedon saannilla, koulutuksella sekä kuulemisella. Terveydenhuollon toimintaympäristön asettamat reunaehdot edellyttävät yhteiskehittämiseltä suunnitelmallisuutta, toiminnan sopeuttamista ja osapuolten sitoutumista.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää järjestelmätason asiakasosallisuutta ja yhteiskehittämistä suunnittelevissa terveydenhuollon organisaatioissa toiminnan suunnittelun apuna tuloksien kuvatessa yhteiskehittämisen mahdollisuuksia, toimintaympäristön asettamia lähtökohtia ja edellytyksiä sekä tasa-arvoisen kumppanuuden mahdollisia haasteita.
...
