Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä

Abstract

Tarkastelen artikkelissani lukiolaisten kirjoittamista ja selvitän, mitä kirjoittamisen diskursseja lukiolaisten omaa kirjoittamista pohdiskelevat tekstit kaiuttavat. Käsittelyni perustuu Ivaničin (2004) viitekehykseen: kirjoittamisessa ja sen oppimisessa voi olla kyse taidosta, luovuudesta tai prosessista; se voi olla tekstilajien tuottamista, sosiaalisten käytänteiden noudattamista tai sosiopoliittista toimintaa. Tutkin näitä diskursseja 50 kirjoitelmasta koostuvassa aineistossa diskurssianalyysin keinoin ja vertaan tuloksia lukion opetussuunnitelman perusteiden ja ylioppilaskokeen määräysten analyysista (Erra & Svinhufvud 2017) saatuihin tuloksiin.

Analyysi osoittaa, että lukiolaisten käsitykset kirjoittamisesta eroavat opetusta ohjaavien dokumenttien käsityksistä etenkin luovuusdiskurssin osalta. Lukiolaisten tekstejä dominoivat taito- ja luovuusdiskurssi, jotka ovat osin vastakkaisia näkemyksiä. Opetussuunnitelmissa taitodiskurssi kuitenkin vaikuttaa enemmän taustalla ja ylioppilaskokeessa se ilmentää sitä osaa kirjoittamisesta, joka on vähimmillään osattava. Luovuusdiskurssiin on opetusta ohjaavissa dokumenteissa vain yksittäisiä viittauksia. (Erra & Svinhufvud 2017).

Prosessidiskurssiin on aineistossa joitakin viittauksia, mutta vain harva opiskelija kertoo suunnittelevansa tai muokkaavansa tekstejään. Prosessidiskurssi on täsmällisesti läsnä opetussuunnitelmissa mutta ei käytännössä lainkaan ylioppilaskokeen määräyksissä (Erra & Svinhufvud 2017). Genrediskurssi painottuu sekä opetussuunnitelmissa että ylioppilaskokeessa (ma.), ja myös aineistossani kirjoittaminen on toisinaan tekstilajin tuottamista. Kirjoittamisen sosiaalisuuden ja sosiopoliittisuuden vähäisyys kirjoitelma-aineistossa on linjassa opetussuunnitelmien ja ylioppilaskokeen kanssa (ma.). Tutkimukseni valossa kokonaisvaltaisuuden tavoittelu voi olla toimiva lähtökohta lukion kirjoittamisen opettamisen kehittämiselle. Se tarjoaisi hyvän lähestymistavan myös kirjoittamisen opiskelun tavoitteiden pohtimiselle koulukontekstissa.

This article discusses the discourses of writing present in reflective texts written by upper secondary school students. The analysis is based on Ivanič’s (2004) framework, which can be used for identifying six discourses of writing: skills discourse, creativity discourse, process discourse, genre discourse, social practices discourse and socio-political discourse. I analyse 50 student essays and compare the findings with a previous study found in the National Core Curriculum for Upper Secondary School 2003 and the Regulations of the Finnish Matriculation Examination of the Mother Tongue (Erra & Svinhufvud 2017).

The analysis shows that upper secondary school students’ conceptions of writing differ from the way the curriculum and the matriculation examination are conceptualised, especially when it comes to creativity discourse. Students’ essays are dominated by the skills discourse and creativity discourse, which are partly opposing views. Both discourses are also present in the curriculum and the matriculation examination, but not as strong. Process discourse is present in the curriculum but is practically absent from the matriculation examination. The texts written by students have some references to the process discourse, but few students report that they actually plan or edit their texts. The genre discourse is emphasised in both the curriculum and the final examination, and some students see writing as production of a genre. The lack of social and socio-political writing discourse in the students’ views is in line with the curriculum and the matriculation examination.

This article argues that a comprehensive view of writing and paying attention to diverse writing discourses can be a useful starting point for developing upper secondary school writing instruction and assessment.