Käsityksiä itsensä johtamisesta ja sen kehittämisestä ketterässä ohjelmistokehityksessä
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Työelämä elää murrosta ja muuttuu monella alalla koko ajan yhä itseohjautuvammaksi. Työntekijöiltä edellytetään kykyä johtaa itseään ja myös eri mediat ovat tarttuneet enemmän aiheeseen ja alkaneet kirjoittamaan siitä. Ohjelmistokehityksessä tiimien autonomia ja itseohjautuvuus ovat korostuneet ketterien kehitysmenetelmien yleistymisen myötä viimeisen muutaman vuosikymmenyksen aikana. Vaikka ketterän ohjelmistokehityksen ytimessä ovat autonomiset tiimit ja yksilöiden itseohjautuvuus, niin yksiöiden itsensä johtamista ketterässä ohjelmistokehityksessä ei ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkimuksessa käytettiinkin tapaustutkimusstrategiaa ja tutkittiin itsensä johtamista ketterässä ohjelmistokehityksessä siitä lähtökohdista, että mitä itsensä johtaminen ketterässä ohjelmistokehityksessä tarkoittaa ja kuinka sitä voitaisiin mahdollisesti kehittää. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljästä erikokoisesta suomalaisesta ketterää ohjelmistokehitystä harjoittavasta yrityksestä kahta eri työntekijää. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset tuovat esiin mielenkiintoisia havaintoja ja auttavat ymmärtämään ilmiötä paremmin sekä avaavat uusia jatkotutkimusaiheita. Itsensä johtamista pidetään tärkeänä ketterässä ohjelmistokehityksessä, mutta käsite itsessään voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Varsinaisesti itsensä johtamista ei tueta tai siitä ei juurikaan puhuta yrityksien sisäisessä dialogissa. Erilaisia tutkimuskirjallisuuteen perustuvia itsensä johtamisen strategioita ei hyödynnetä kovinkaan tavoitteellisesti tai systemaattisesti yksilöiden arjessa henkilöiden- ja tiimin suorituskyvyn parantamiseksi. Jos yksilöiden kyvykkyyttä johtaa itseään halutaankin kehittää, niin tulee aluksi luoda yhteinen organisaatiota ja tiimiä koskettava ymmärrys siitä, mitä itsensä johtaminen ”meille” tarkoittaa. Lisäksi tulee kehittää yksilöiden tietotaitoja sekä kokeilla ja arvioida erilaisten itsensä johtamisen strategioiden ja toimintatapojen vaikutuksia organisaation, tiimien ja yksilöiden toimintaa. Vaikka tämä tutkimus auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin, niin tarvitaan kuitenkin lisää jatkotutkimusta aiheesta.
...
Work is changing and it requires more self-direction from employees in many industries. Employees are expected to lead themselves and different medias discuss about self-leadership more and more. In software development team autonomy and self-direction are emphasized as agile software development methods have become more common during past few decades. Although au- tonomous teams and individual self-direction are at the core of agile software development lack of study has made related on self-leadership in agile software development. So, in this research case-study was used to explore more self- leadership in agile software development context to understand the phenome- non better. Research scope was to understand better that what self-leadership means in agile software development and how organizations could possibly develop self-leadership. The research material was collected by interviewing two different employees of four Finnish companies engaged in agile software development. The findings and conclusions help to better understand the self- leadership phenomenon in agile software development contexts and opens up new topics for further research. Self-leadership is considered essential in agile software development among employees, but the term itself can mean different things to different people. Self-leadership is not actively supported by organiza- tions and in-house dialogue is lacking. Various self-leadership strategies based on research literature are not used purposefully or systematically in the daily lives of individual software developers. So, if organizations want to develop individual’s capability to lead themselves it requires more organizational and team level understanding related on the topic. Also individual skills and knowledge should be developed and different strategies should be tested in practice that what are the impacts on organizations, teams and individuals per- formance. Although this study helps to understand the phenomenon better the topic requires more further research.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Projektipäällikön kompetenssit hajautetussa ketterässä ohjelmistokehityksessä
Häkkinen, Reeta (2020)Monissa yrityksissä on 2000-luvun aikana siirrytty käyttämään ketteriä menetelmiä ohjelmistoprojektien toteutuksessa. Samalla merkittävä osa projekteista toteutetaan hajautetusti eri toimipisteissä tai alihankintana eri ... -
Käyttäjäkokemuksen suunnittelu ketterässä ohjelmistokehityksessä
Terimaa, Tarmo (2019)Nykyaikaisilta ohjelmistoilta vaaditaan niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi saumatonta käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemuksella tarkoitetaan subjektiivista, dynaamista ja kontekstista riippuvaista kokemusta, joka ... -
Käyttäjäkokemuksen suunnittelu ketterässä ohjelmistokehityksessä
Terimaa, Tarmo (2019)Nykyaikaisilta ohjelmistoilta vaaditaan niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi saumatonta käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemuksella tarkoitetaan subjektiivista, dynaamista ja kontekstista riippuvaista kokemusta, joka ... -
Muotoillen ketterästi käyttäjälähtöiseksi : design sprint käyttäjälähtöisyyden edistäjänä ketterässä ohjelmistokehityksessä
Kekälinen, Laura (2020)Menestyvän liiketoiminnan perusasioita on luoda tuotteita tai palveluita, joita asiakkaat haluavat. Laajat ohjelmistoprojektit ovat hankalasti hallittavia monimutkaisia kokonaisuuksia. Yksi yleinen syy ohjelmistokehityksessä ... -
Vaatimusmäärittely ketterässä ohjelmistokehityksessä
Ruuska, Tatu (2012)Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vaatimusmäärittely toteutetaan ketterässä ohjelmistokehityksessä ja millaisia käytänteitä sekä tekniikoita vaatimusmäärittelyssä voidaan käyttää. Aihetta käsitellään ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.