Muotoillen ketterästi käyttäjälähtöiseksi : design sprint käyttäjälähtöisyyden edistäjänä ketterässä ohjelmistokehityksessä

Abstract

Menestyvän liiketoiminnan perusasioita on luoda tuotteita tai palveluita, joita asiakkaat haluavat. Laajat ohjelmistoprojektit ovat hankalasti hallittavia monimutkaisia kokonaisuuksia. Yksi yleinen syy ohjelmistokehityksessä epäonnistumiselle on puutteellinen käyttäjän näkökulman ja tarpeiden huomioiminen järjestelmän vaatimusmäärittelyissä. Muotoiluajattelun ideologia ja palvelu-muotoilun lukuisat erilaiset menetelmät tarjoavat keinoja käyttäjäymmärryksen lisäämiseen ohjelmistokehityksessä. Tässä tutkielmassa perehdytään menetelmistä työpajatyöskentelykeskeiseen design sprintiin ja sen avulla saavutettaviin hyötyihin. Tutkielmassa käsitellään palvelumuotoilua ja muotoiluajattelua, ja niiden merkitystä liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Lisäksi perehdytään ketterän ohjelmistokehityksen periaatteisiin ja käyttäjälähtöisyyden aspektiin siinä. Tutkimuksen tekemisen hetkellä vaikutti vahvasti maailmanlaajuinen koronavirustilanne, jonka takia tutkimukseen otettiin näkökulmaksi myös etätyöskentelyn merkitykset. Tutkimus oli otteeltaan laadullinen ja tutkimusstrategisesta näkökulmasta tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat havainnointi ja haastattelut. Havainnointi toteutettiin tutkielman kohdeorganisaatiossa projektissa, jossa toteutettiin kolme työpajaa sisältävä työpajakokonaisuus. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun muodossa. Tutkimustulosten perusteella pystyttiin esittämään design sprintistä menetelmänä useita hyötyjä ja perusteluita sen hyödyntämiselle ketterässä ohjelmistokehityksessä käyttäjälähtöisyyden edistäjänä vaatimusmäärittelyissä ja sitä kautta koko ohjelmistokehitysprosessin onnistuneisuuden edistäjänä. Myös virtuaalisesti järjestettäviin työpajoihin liittyen tuloksena saatiin kattava listaus erilaisista etätyössä korostuvista seikoista. Tämä tutkielma tarjoaa yhden menetelmän kautta näkökulman aihepiiriin, mutta palvelumuotoilun menetelmien kirjo on hyvin laaja, joten tutkimussarkaa riittää. Aihe on tärkeä, sillä käyttäjien puutteellinen ymmärtäminen ja käyttäjää tyydyttämättömät ohjelmistot ovat ikuisuusongelma, jonka ratkaisemiseen liittyvä työ jatkuu edelleen.