Koulun vuosiluokkajärjestelmä tiedonarkeologisena tutkimuskohteena
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Koulua käyvien lasten ja varhaisnuorten luokittelu järjestysnumeroituihin luokkiin on vuosisatoja vanha, itsestään selvä käytäntö. Sitä ei ole juurikaan kasvatustieteellisessä tutkimuksessa problematisoitu. Tässä tutkielmassa jako vuosiluokkiin nähdään yhtenä esimerkkinä kouluinstituutioon liittyvistä, luonnollistuneista käytänteistä, joihin kietoutuu laajempi tieteellinen asiantuntijadiskurssi ja sen legitimoima hallinta. Jako iän mukaisiin koululuokkiin rakenteistaa niin lapsuutta ja varhaisnuoruutta kuin opettajan työtä, ja voi olettaa, että ikähierarkian oppimisella on paitsi arkipäiväisiä, myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja seurauksia. Pro gradussa tehdään vuosiluokan näkymättömyys näkyväksi teoretisoimalla vuosiluokkajärjestelmää historiallisena, kontigenttina koulutuksellisen hallinnan rakenteena, joka on muodostunut ja pysynyt voimassa suhteissa kasvatustieteelliseen tiedonmuodostukseen ja muihin instituutioihin.
Tutkielmassa luodaan teoreettinen perusta koululuokkajärjestelmän historialliselle tutkimukselle Michel Foucault’n filosofian ja kriittisen historiankirjoituksen viitekehyksessä. Foucault’n tiedonarkeologian käsitteistö osoittautuu vuosiluokkajärjestelmän tutkijalle hyödylliseksi työkalupakiksi, josta löytyy välineitä nykyisyyden kannalta merkitykselliseen, instituutiohistorialliseen koulun tutkimukseen.
Tutkielman kritiikki ei kohdistu itse vuosiluokkajärjestelmään sinänsä, vaan sen näkymättömyyteen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Vuoden 2014 opetussuunnitelman uudistukset ajankohtaistavat ja mahdollistavat myös vuosiluokkajärjestelmän luonnollisuuden purkamisen. Näin avautuu tila koulun ikäjärjestystä koskevalle keskustelulle.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Koulu demokraattisena tilana : opettajien näkemyksiä koulun yhteiskunnallisesta roolista, demokratiakasvatuksesta ja koulun demokratiakulttuurista
Nyman, Jemina; Toivonen, Ida-Sofia (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista demokratiakulttuurin nykytilaa peruskoulun opettajien puheet heijastelevat. Tutkimme peruskoulun opettajien käsityksiä demokratiakasvatuksesta ja sen toteuttamisesta, ... -
Lasten kasvuympäristön vaikutus heidän tietoteknisten taitojen kehittymiseen
Ropponen, Sami (2018)Tutkimuksen tavoite on löytää lasten kasvuympäristöstä tekijöitä, jotka parantavat lapsen tietotekniikan minäpystyvyyden kehittymistä ja mielenkiintoa tietotekniikkaa kohtaan. Kasvuympäristöstä tärkeimmät tekijät ovat koti, ... -
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä
Savolainen, Anu; Toura, Outi (2009)Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä ... -
Innovatiivisen koulun piirteet ja kehittämisen prosessit
Kuusela, Laura; Väliaho, Marianne (2017)Tutkimuksessamme tarkastelemme kouluja, jotka ovat osoittaneet toiminnassaan innovatiivisuutta ja kehittämisorientaatiota. Suomessa kouluja ei suoranaisesti palkita tai rankkeerata esimerkiksi innovatiivisuudesta, mutta ... -
Induktiovaiheen aineenopettajien käsityksiä inkluusiosta ja oppilaiden yksilöllisyydestä
Virkki, Antti (2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opetusuransa alkutaipaleella olevien induktiovaiheen aineenopettajien käsityksiä inkluusiosta ja oppilaiden yksilöllisyydestä. Lisäksi selvitettiin millaisia rajoitteita ja ...