Psyykkistä hyvinvointia luonnossa liikkumalla? : lukiolaisten luontoliikunta-aktiivisuus, psyykkinen hyvinvointi ja kokemukset opintojen kuormittavuudesta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukiolaisten luonnossa liikkumisen yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin sekä opintojen kuormittavuuden kokemukseen. Tavoitteena oli myös saada selville, millaista luontoliikuntaa ja kuinka paljon lukiolaiset harrastavat sekä miten lukiolaiset kokevat luontoliikunnan hyödyt psyykkiselle hyvinvoinnille.

Tutkimukseen osallistui lukiolaisia kuudesta eri lukiosta Uudeltamaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta sekä Pohjois-Savosta (n=450). Tutkimukseen osallistuneista oli tyttöjä 290, poikia 154 ja 6 ilmoitti sukupuolekseen muu. Lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja opintojen koettua kuormittavuutta tutkittiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka täytettiin koulussa. Tässä tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusotetta. Lukiolaisten luontoliikunta-aktiivisuutta, opintojen koettua kuormittavuutta ja psyykkistä hyvinvointia sekä näiden yhteyksiä tutkittiin aineiston jakaumien, ristiintaulukoinnin, Khiin neliötestin, lineaarisen regressioanalyysin ja t-testin avulla.

Lukiolaiset liikkuivat kesäaikaan luonnossa enemmän kuin talviaikaan. Luonnossa päivittäin liikkui lukiolaisista 26 % kesäaikaan (touko-syyskuu) ja 12 % talviaikaan (loka-huhtikuu). Suurin osa lukiolaisista liikkui luonnossa sekä kesä- (47 %) että talviaikaan (45 %) 1–3 kertaa viikossa. Tyttöjen ja poikien luontoliikunta-aktiivisuudessa ei ollut suuria eroja. Yleisimmät luontoliikuntalajit lukiolaisilla olivat juoksu/hölkkä (79 %), kävely/sauvakävely (76 %), pyöräily/maastopyöräily (71 %) ja uinti/avantouinti (66 %).

Kolmasosalla lukiolaisista oli korkea psyykkinen hyvinvointi, ja viidesosalla matala psyykkinen hyvinvointi. Pojilla oli tyttöjä parempi psyykkinen hyvinvointi. Regressioanalyysin mukaan fyysinen aktiivisuus ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä toisiinsa sekä tytöillä ja pojilla. Lisäksi luontoliikunta-aktiivisuus oli yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin pojilla.

Puolet lukiolaisista koki itsensä erittäin kuormittuneeksi opinnoistaan. Tytöt kokivat olevansa kuormittuneempia opinnoistaan kuin pojat. Mitä enemmän lukiolainen liikkui vapaa-ajallaan, sitä vähemmän hän oli kuormittunut opinnoistaan. Luontoliikunta-aktiivisuudella ja opintojen koetulla kuormittavuudella ei ollut yhteyttä.

Lukiolaisten psyykkistä hyvinvointia tulee tukea paremmin esimerkiksi liikunnan avulla, ja luontoliikunnalla voi olla rooli hyvinvoinnin edistäjänä yhtenä liikuntalajina muiden joukossa. Nuorten kiinnostusta luontoliikuntaan voidaan vauhdittaa tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia erityisesti uusille luontoliikuntalajeille, joihin nuoret tarttuvat muita ikäryhmiä nopeammin.

The purpose of this study was to investigate a possible association with upper secondary school students’ green exercise activity, mental well-being and the experienced study workload. The aim was also to research the upper secondary school students’ quality and quantity of green exercise and their experiences of the benefits of green exercise to their mental well-being.

The participants of the study were 450 Finnish upper secondary school students from six different schools from different parts of Finland. 290 of the participants were girls, 154 boys and 6 stated their gender as non-binary. Students’ green exercise activity, mental well-being and the experienced study workload were measured with an electronic questionnaire filled in school. In this study, quantitative approach was used. Data distributions, cross tabulation, chi-squared test, linear regression and t-test were used to study students’ green exercise activity, experienced study workload, mental well-being and their relations to each other.

The upper secondary students were more physically active in the nature in summertime. The results showed that 26 % of upper secondary students participated in green exercise daily in summertime (from May to September) and 12 % in wintertime (from October to April). The majority of upper secondary students (approximately 50 %) were physically active in the nature 1–3 times a week both in summer and in wintertime. The differences between girls’ and boys’ green exercise activity were minor. The most popular green exercise activities were running/jogging (79 %), walking/Nordic walking (76 %), cycling/mountain biking (71 %), swimming/ice swimming (66 %) and pet walking (53 %).

According to this study, one third of the students had high mental well-being and one fifth had low mental well-being. Boys had better mental well-being than girls. The linear regression model suggests that physical activity and mental well-being are associated with each other in both boys and girls, but green exercise as one type of physical activity might also have significance for mental well-being, especially among boys.

Half of the upper secondary students felt highly stressed about their workload in school. Girls were more stressed than boys. The more a student engaged in physical activity, the less stressed they were. Green exercise activity was not associated with lower levels of school-related stress.

The mental well-being of high school students should be supported better with the help of physical activity. Green exercise might play a role as one type of sport when enhancing students’ mental well-being. New green exercise activities should be promoted among students.