”Ei semmosia yhden opiskelijan polkuja, vaan pieniä teitä” : opinto-ohjaajien kokemuksia ammatillisen koulutuksen reformista

Abstract

Tutkimuksen aiheena oli opinto-ohjaajien kokemukset 2018 alkuvuodesta voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen reformin tuomista muutoksista. Tutkimuksessa haluttiin selvittää ammatillisessa koulutuksessa toimivien opinto- ohjaajien kokemuksia reformin tuomista merkittävimmistä muutoksista, ohjaajien näkemystä opiskelijoihin tämänhetkisessä ammatillisessa koulutuksessa

kohdistuvista odotuksista sekä ammattikoulun erilaisten opiskelijoiden valmiuksista vastata heihin kohdistuviin odotuksiin.

Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä seuraten väljästi fenomenologis-hermeneuttisen epistemologian lähtökohtia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuoda esille kokemuksellista ulottuvuutta tutkittavana olevasta aiheesta. Aineistona olivat 12 opinto-ohjaajan haastattelut. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja ne on analysoitu temaattisella sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti.

Tutkimuskysymyksittäin analyysi tuotti seuraavat päätulokset. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä opinto-ohjaajat nostivat merkittävimmiksi reformin tuomiksi muutoksiksi aikuisten ja nuorten koulutusten yhdistymisen sekä yksilöllisyyden merkityksen korostumisen. Toisessa tutkimuskysymyksessä opiskelijoihin kohdistuvien odotusten kuvauksissa muodostui kolme pääluokkaa: yksilöllisyys, vastuu ja vapaus. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä kuvaukset opiskelijoiden valmiuksista eli kyvyistä, tarpeista ja haasteista vastata heihin kohdistuviin odotuksiin asettuivat luontevasti odotusten pääluokkien alle. Aikuiset ja nuoret kuitenkin muodostuivat aineistossa merkittävällä tavalla erityyppisiksi ja ainutlaatuisiksi omiksi ryhmikseen. Tutkimuksen diskussio-osassa tarkemman pohdinnan kohteeksi nostettiin opiskelijoihin kohdistuvat odotukset ja niitä peilattiin eritoten näkökulmasta,

josta ne voivat mahdollisesti kertoa jotain siitä, mitä koulumaailmassa tai yhteiskunnassa laajemminkin tällä hetkellä arvotetaan ja arvostetaan. Lisäksi pohdittiin tarkemmin kysymystä yksilöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä ja sitä miten nämä kaksi asettuvat tämän tutkimuksen tuloksissa merkittävään osaan ja jännitteiseen suhteeseen toistensa kanssa. Tutkimuksessa on nostettu esille näkökulmia myös siitä, millä tavoin yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat mahdollisesti amisreformin kautta nousseet aiempaa vielä näkyvämmin esiin ja miten ne ovat laajemminkin asemoituneet tässä ajassa osaksi koulutuksen yleisiä päämääriä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kysymystä ammatillisen koulutuksen heterogeenisestä opiskelijoiden joukosta ja sitä miten tutkimuksessa esiin nousseet ammatillisen koulutuksen uudistuksen merkittävimmiksi koetut muutokset asettuivat suhteeseen nimenomaan aikuisten ja nuorten opiskelijoiden kanssa.