Tunneoireet, käytösoireet ja yliaktiivisuus koulukiusatuilla nuorilla yläkoulun 7. ja 9. luokalla
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustavatko koulukiusatuksi tuleminen sekä
sen määrä ja pysyvyys yläkoulun 7. ja 9. luokan välillä nuorten tunneoireita, käytösoireita ja
yliaktiivisuutta 9. luokalla silloin, kun oireiden aikaisempi taso 7. luokalla huomioitiin.
Lisäksi selvitimme, onko tyttöjen ja poikien välillä eroja näissä yhteyksissä. Tutkimuksemme
on osa Jyväskylän Yliopiston psykologian laitoksella toteutettua TIKAPUU -
tutkimushanketta. Tutkimuksemme otokseksi valikoituivat 525 nuorta, jotka osallistuivat
tutkimukseen 7. ja 9. luokalla vuosina 2016 ja 2018. Nuoret raportoivat 7. ja 9. luokan
keväällä koulukiusaamiskokemuksistaan sekä tunneoireista, käytösoireista ja
yliaktiivisuudesta. Analysoimme koulukiusatuksi tulemisen sekä sen määrän ja pysyvyyden
yhteyttä tunneoireisiin, käytösoireisiin ja yliaktiivisuuteen muodostamalla aina kolme
yleistettyä lineaarista mallia (GLM) erikseen 9. luokan tunneoireille, käytösoireille ja
yliaktiivisuudelle kontrolloiden aina oireiden aiemman tason 7. luokalla. Tuloksemme
osoittivat, että koulukiusatuksi tuleminen 7. luokalla ennusti sekä tyttöjen että poikien
tunneoireita 9. luokalla siten, että kiusatuilla nuorilla esiintyi sukupuolesta riippumatta
keskimäärin enemmän tunneoireita 9. luokalla ei-kiusattuihin nuoriin verrattuna, kun oireiden
aikaisempi taso 7. luokalla huomioitiin. Yliaktiivisuutta koulukiusatuksi tuleminen ennusti
ainoastaan tytöillä. Niillä tytöillä, joita oli kiusattu 7. luokalla, esiintyi 9. luokalla
keskimäärin enemmän yliaktiivisuutta verrattuna tyttöihin, joita ei oltu kiusattu, kun
yliaktiivisuuden taso 7. luokalla huomioitiin. Koulukiusatuksi tulemisen määrää ja sen
pysyvyyttä koskien tutkimuksessamme selvisi, että ne ennustivat tilastollisesti merkitsevästi
nuorten 9. luokan tunneoireita ja yliaktiivisuutta, kun oireiden aikaisempi taso huomioitiin.
Käytösoireita koskien sen tasoa 9. luokalla ennusti tilastollisesti melkein merkitsevästi vain 7.
luokan koulukiusatuksi tulemisen määrä, kun taas kiusatuksi tuleminen 7. luokalla tai sen
pysyvyys 7. ja 9. luokan välillä eivät ennustaneet käytösoireiden 9. luokan tasoa.
Tuloksistamme siis selvisi, että koulukiusatut yläkouluikäiset nuoret kokivat keskimääräistä
enemmän etenkin tunneoireita ja yliaktiivisuutta verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet
koulukiusaamista yläkoulun aikana. Tuloksemme tarjoavat myös lisää tietoa aiemmin vähän
tutkituista koulukiusatuksi tulemisen määrän ja pysyvyyden yhteyksistä psyykkisiin
hyvinvointitekijöihin kiusaamisen seurauksina. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta,
että huomion kiinnittäminen koulukiusaamiskokemusten psyykkisiin sisään- ja
ulospäinsuuntautuneisiin oireisiin kiusaamisen seurauksina sekä koulukiusaamiseen
puuttuminen on erityisen tärkeää yläkoulun aikana etenkin kiusaamisen kauaskantoisten
kielteisten seurausten ehkäisemiseksi.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Koulukiusaaminen yläkoulun liikuntatunneilla
Ojansuu, Mikko (2015)TIIVISTELMÄ Mikko Ojansuu (2015). Koulukiusaaminen yläkoulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 59s., 3 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli ... -
Virtuaaliajan vitsaus : yläkoululaisten kokemuksia internet- ja kännykkäkiusaamisesta
Karstu, Elina (2010)Tutkielmassa selvitettiin yläkouluikäisten nuorten kokemuksia internetin ja kännykän välityksellä tapahtuvasta kiusaamisesta: kuinka paljon ja minkälaisia internet- ja kännykkäkiusaamisen muotoja nuoret ovat kohdanneet, ... -
Sukupuoli, vanhempien koulutustaso ja koulukiusaamisroolit emotionaalisen ja kognitiivisen kouluun kiinnittymisen selittäjinä kuudennella ja seitsemännellä luokalla
Laivamaa, Elias; Räty, Tuomas (2022)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millä tavoin oppilaan sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä kiusaamisroolit (kiusaaja, kiusattu, samanaikaisesti molemmat), selittävät emotionaalisen ja kognitiivisen ... -
Kiusatuksi tulemisen yhteys koulusuoriutumiseen kuudennella luokalla ja psykologisten hyvinvointitekijöiden välittävä vaikutus tässä yhteydessä
Nurmela, Kirsikka; Patronen , Senni (2019)Tässä tutkimuksessa tarkastelimme itseraportoidun kiusatuksi tulemisen yleisyyttä kuudennen luokan syksyllä ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä koulusuoriutumiseen 6. luokan oppilailla (N = 875). Tutkimme myös välittävätkö ... -
Koulukiusaaminen ilmiönä : yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta
Hamarus, Päivi (Jyväskylän yliopisto, 2006)Hamaruksen mukaan kiusaaminen perustuu usein kiusaajan tavoittelemalle valta-asemalle yhteisössä ja alkaa jonkun oppilaan erilaisuuden nimeämisestä. Tästä piirteestä luodaan nimityksiä ja kiusatulle rakennetaan maine, joka ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.