Starting point to this study and the main focus of the research process is in the
problematics of the 21st century curriculum reforms in Finland. During 2010’s in
public and political discourses there was a consensus on strengthening the artistic
and practical subjects including music education in general school. But the
final political decisions and political discursive space led partly but substantially
to opposite consequences. There seems to be major problems in the way of
advanced liberalism perceives, conceptualize and forms the practices and conditions
of education and schooling. It seems to marginalize the meanings of
general music education and the praxial philosophy of music education has not
been able to argue the basis of music education and express clearly its social
connections.
To summarize the logic of this study and reasoning proceeds from critical
historical contextualization to discourse analysis. After the contextual analysis I
have applied Foucauldian based analyt
ics of government to frame the political
reason of advanced liberalism and how it defines the conditions of education.
Finally, I will outline how the relationship between music education and ethos
of present education policy could be considered in a new way. I have two main
research questions:
1. What kind of framework and conditions does market liberal governance
create for music education and reforms of general education?
2. How the ethos of economist education policy can be questioned?
The key concepts and dimensions of market liberal political reason are homo
economicus as the subject of education, effectiveness and efficiency as the conditions
of desired practices, measurability and computational techniques of
evaluation as an epistemic core and competition and profitability as a mechanism
controlling agency.
The conclusions of the analysis point out that economistic educational reason
is too reductionist to provide the adequate basis for education and music
education. Hence agency and capability to act together, subjectification, imaginativeness
and conduct of life could reframe the conditions of music education and reveal
the blind spot of the general education in the biopolitics of present.
Keywords: music education, philosophy, education policy, curriculum,
Foucault, analytics of government.
...
Tämä tutkimus on yritys jäsentää, käsitteellistää ja tehdä näkyväksi musiikkikasvatuksen
edellytykset jälkimodernin ajan ja edistyneen liberaalidemokratian
koulujärjestelmässä problematisoimalla 2000-luvun musiikkikasvatusdiskurssi
ja opetussuunnitelmareformien poliittinen järki. Suomalaisen koulutusjärjestelmän
kehityspolun kuvaaminen auttaa hahmottamaan koulureformien kontekstia
ja polkuriippuvuuksia. Diskurssiaineiston analyysissä huomioni on musiikkikasvatuksen
puolesta esitettyjen puhetapojen tarkastelussa. Hallinnananalyysin
avulla erittelen markkinaliberaalin hallinnan ulottuvuuksia koulutuspolitiikassa.
Lopuksi hahmottelen keinoja tarkastella musiikkikasvatuksen yhteiskunnallisia
kytköksiä markkinaliberaalia näkökulmaa laajemmasta perspektiivistä.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
1.Millaiset puitteet ja ehdot markkinahallinta luo musiikkikasvatukselle
sekä koulu- ja opetussuunnitelmauudistuksille?
2.Miten on mahdollista kyseenalaistaa nykyisyydessä ekonomistisen koulutuspolitiikan
eetosta?
Analyysin perusteella keskeisimmät markkinaliberaalin poliittisen järjen ulottuvuudet
suhteessa musiikkikasvatuksen ovat homo economicus kasvatuksen
subjektina, tuloksellisuus toiminnan ehtona, mitattavuuden ja arvioinnin tekniikat
standardoinnin ja laadun varmistajina sekä tulosvastuu ja kilpailu toimintaa
ohjaavina mekanismeina. Ensimmäinen tyhjentää kokonaisvaltaista
kasvua korostavan ihmiskäsityksen. Toinen redusoi kasvatuksellisen toiminnan
välineelliseen näkökulmaan ja kaventaa luovan toiminnan edellytyksiä. Kolmas
rajoittaa tiedon ja käytäntöjen episteemistä tilaa korostamalla helposti ja vertailukelpoisesti
mitattavien tavoitteiden ja tulosten ensisijaisuutta. Neljäs kaventaa
ihmisten välisiä suhteita asettamalla heidät lähtökohtaisesti toisiaan vastaan ja
jättämällä yksilön yksin vastaamaan itsestään.
Tutkimuksen tuloksen voi tiivistää: Ekonomistinen koulutusajattelu ja
markkinaliberaali hallintamentaliteetti ja koulutuspoliittinen järki tuottavat ongelmallisia
käytäntöjä eettisesti kestävän musiikkikasvatuksen ehtojen määrittelyyn.
Huomion kiinnittäminen toimijuuden ja yhteistoiminnan, affirmoivien
valtamekanismien, kuvittelukyvyn sekä itsen kasvun vahvistamiseen voisi tarjota
musiikkikasvatuksen ja koulutusuudistusten tarkasteluun nykyistä hedelmällisemmät
lähtökohdat.
Avainsanat: musiikkikasvatus, filosofia, koulutuspolitiikka, opetussuunnitelma,
Foucault, hallinnananalyysi
...
