Show simple item record

dc.contributor.authorKovanen, Timo
dc.date.accessioned2019-08-14T13:41:36Z
dc.date.available2019-08-14T13:41:36Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.isbn978-951-39-7818-1
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65242
dc.description.abstractStarting point to this study and the main focus of the research process is in the problematics of the 21st century curriculum reforms in Finland. During 2010’s in public and political discourses there was a consensus on strengthening the artistic and practical subjects including music education in general school. But the final political decisions and political discursive space led partly but substantially to opposite consequences. There seems to be major problems in the way of advanced liberalism perceives, conceptualize and forms the practices and conditions of education and schooling. It seems to marginalize the meanings of general music education and the praxial philosophy of music education has not been able to argue the basis of music education and express clearly its social connections. To summarize the logic of this study and reasoning proceeds from critical historical contextualization to discourse analysis. After the contextual analysis I have applied Foucauldian based analytics of government to frame the political reason of advanced liberalism and how it defines the conditions of education. Finally, I will outline how the relationship between music education and ethos of present education policy could be considered in a new way. I have two main research questions: 1. What kind of framework and conditions does market liberal governance create for music education and reforms of general education? 2. How the ethos of economist education policy can be questioned? The key concepts and dimensions of market liberal political reason are homo economicus as the subject of education, effectiveness and efficiency as the conditions of desired practices, measurability and computational techniques of evaluation as an epistemic core and competition and profitability as a mechanism controlling agency. The conclusions of the analysis point out that economistic educational reason is too reductionist to provide the adequate basis for education and music education. Hence agency and capability to act together, subjectification, imaginativeness and conduct of life could reframe the conditions of music education and reveal the blind spot of the general education in the biopolitics of present. Keywords: music education, philosophy, education policy, curriculum, Foucault, analytics of government.en
dc.description.abstractTämä tutkimus on yritys jäsentää, käsitteellistää ja tehdä näkyväksi musiikkikasvatuksen edellytykset jälkimodernin ajan ja edistyneen liberaalidemokratian koulujärjestelmässä problematisoimalla 2000-luvun musiikkikasvatusdiskurssi ja opetussuunnitelmareformien poliittinen järki. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehityspolun kuvaaminen auttaa hahmottamaan koulureformien kontekstia ja polkuriippuvuuksia. Diskurssiaineiston analyysissä huomioni on musiikkikasvatuksen puolesta esitettyjen puhetapojen tarkastelussa. Hallinnananalyysin avulla erittelen markkinaliberaalin hallinnan ulottuvuuksia koulutuspolitiikassa. Lopuksi hahmottelen keinoja tarkastella musiikkikasvatuksen yhteiskunnallisia kytköksiä markkinaliberaalia näkökulmaa laajemmasta perspektiivistä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1.Millaiset puitteet ja ehdot markkinahallinta luo musiikkikasvatukselle sekä koulu- ja opetussuunnitelmauudistuksille? 2.Miten on mahdollista kyseenalaistaa nykyisyydessä ekonomistisen koulutuspolitiikan eetosta? Analyysin perusteella keskeisimmät markkinaliberaalin poliittisen järjen ulottuvuudet suhteessa musiikkikasvatuksen ovat homo economicus kasvatuksen subjektina, tuloksellisuus toiminnan ehtona, mitattavuuden ja arvioinnin tekniikat standardoinnin ja laadun varmistajina sekä tulosvastuu ja kilpailu toimintaa ohjaavina mekanismeina. Ensimmäinen tyhjentää kokonaisvaltaista kasvua korostavan ihmiskäsityksen. Toinen redusoi kasvatuksellisen toiminnan välineelliseen näkökulmaan ja kaventaa luovan toiminnan edellytyksiä. Kolmas rajoittaa tiedon ja käytäntöjen episteemistä tilaa korostamalla helposti ja vertailukelpoisesti mitattavien tavoitteiden ja tulosten ensisijaisuutta. Neljäs kaventaa ihmisten välisiä suhteita asettamalla heidät lähtökohtaisesti toisiaan vastaan ja jättämällä yksilön yksin vastaamaan itsestään. Tutkimuksen tuloksen voi tiivistää: Ekonomistinen koulutusajattelu ja markkinaliberaali hallintamentaliteetti ja koulutuspoliittinen järki tuottavat ongelmallisia käytäntöjä eettisesti kestävän musiikkikasvatuksen ehtojen määrittelyyn. Huomion kiinnittäminen toimijuuden ja yhteistoiminnan, affirmoivien valtamekanismien, kuvittelukyvyn sekä itsen kasvun vahvistamiseen voisi tarjota musiikkikasvatuksen ja koulutusuudistusten tarkasteluun nykyistä hedelmällisemmät lähtökohdat. Avainsanat: musiikkikasvatus, filosofia, koulutuspolitiikka, opetussuunnitelma, Foucault, hallinnananalyysifi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.titleMusiikkikasvatus ja markkinahallinta
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7818-1


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record