Johdanto. Salibandy on yli 69 000 rekisteröityneellä lisenssipelaajallaan Suomen kolmanneksi suosituin joukkuelaji ja yhteensä Suomessa on noin 400 000 salibandyn ja sählyn harrastajaa. Tieteellistä tutkimusta salibandysta on tehty kuitenkin vain vähän. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella salibandyn fyysisiä ja psykologisia ominaispiirteitä, sekä antaa suuntaviivoja salibandyn laji ja -oheisharjoittelun ohjelmointiin sekä huippu-urheilijaksi kasvamiseen.
Salibandyn ominaispiirteet. Salibandya pidetään nopeuskestävyyslajina, jonka alle minuutin mittaiset tehojaksot koostuvat pääosin useista alaktisista intervallisuorituksista. Intervallityön aikana tarvitaan aerobisia kestävyysominaisuuksia, mutta salibandyssa myös nopeus on hyvin isossa roolissa. Salibandypelaajan tärkeimpänä perusominaisuutena voidaan pitää nopeustaitavuutta. Jotta taitoa pystyttäisiin hyödyntämään pelitilanteessa mahdollisimman hyvin, tarvitaan monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Salibandyharjoittelu koostuuki
n pääasiassa lajitaito-, voima-, nopeus- ja kestävyysharjoituksista.
Pelaajapolku huipulle Suomessa. Salibandyliiton Pelaajapolku uudistui vuonna 2017 maajoukkuetieksi, jonka tavoitteena on kehittää suomalainen pelaajien kehittämisen malli maailman parhaaksi. Pelaajien kehittämisen lisäksi keskeistä on seurojen valmentajien ja valmennuspäälliköiden osaamisen vahvistaminen ja heidän yhteistyön lisääminen maajoukkue- ja maajoukkuetievalmentajien kanssa. Maajoukkuetielle valitaan ikäluokkien lahjakkaimmat pelaajat ja pelaajaseuranta ensimmäistä tapahtumaa varten aloitetaan, kun pelaajat ovat 11−12 -vuotiaita. Maajoukkuetoimintaa Suomella on yhdeksässä eri ikäluokassa: tytöt- ja pojat alle 16-vuotta ja alle 19-vuotta, miehet alle 23-vuotta, 17−25-vuotta vanhat opiskelijamiehet ja -naiset sekä miehet ja naiset. Maailmanmestaruuskisat pelataan joka toinen vuosi miehillä ja naisilla, alle 19-vuotiailla tytöillä ja pojilla sekä opiskelijamaajoukkueilla.
Valmennuksen ohjelmointi ja harjoitteluanalyysi. Vuosisuunnitelma ohjaa joukkueen har-joittelua vuoden ajan ja se on välttämätön fysiologisten adaptaatioiden ja kehityksen optimoimiseksi. Vuosisuunnitelma jaetaan salibandyssa peruskunto- (PK), kilpailuun valmistavaan (KVK) ja kilpailukauteen sekä siirtymäkauteen. Salibandyharjoittelu koostuu voima-, nopeus-, kestävyys-, nopeuskestävyys- ja ketteryysharjoituksista. Lisäksi salibandynpelaajaan tulee pitää huolta riittävästä liikkuvuudesta, joka ennaltaehkäisee loukkaantumisia ja parantaa suorituksien taloudellisuutta sekä laadukkaasta ravitsemuksesta ja palautumisesta.
Pohdinta. Salibandyn laji ja -oheisharjoittelun suunnittelun tulisi pohjautua lajianalyysiin. Salibandy on amatöörilaji, jossa pelaaminen ja valmentaminen ammatikseen on vielä harvinaista. Lajin kehittymistä edesauttavat koulutettujen ja ammattitaitoisten työntekijöiden palkkaaminen seuroihin, jotta valmentaminen olisi ammattitaitoisempaa jo pienistä junioreista lähtien. Lisäksi lajin ammattimaistumista sekä yleisön ja sponsoreiden määrää lisäävät entistä laadukkaampien ottelutapahtumien järjestäminen, fanikulttuurin vahvistaminen ja pelaajien taitotason kasvattaminen entistä näyttävämmäksi, nopeammaksi ja yllättävämmäksi.
...
