Käytös- ja ADHD-oireisten lasten ja nuorten vertaissuhteet ja kiusaaminen

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin, selittävätkö 5.–8.-luokkalaisten lasten ja nuorten itsearvioimat käytös- ja ADHD-oireet sekä sukupuoli koettujen vertaissuhteiden laatua. Lisäksi selvitettiin, miten 5.–6.-luokkalaiset jakautuvat oireryhmittäin erilaisiin kiusaamisrooleihin ja onko jakaumassa sukupuolieroja. Tutkimuksen aineisto oli osa ProKoulu- ja Työrauha kaikille -tutkimusten aineistoja, ja se koostui 1822 alakoulun ja 817 yläkoulun oppilaasta. Oireiden ja sukupuolen yhteyttä vertaissuhteisiin analysoitiin erikseen ala- ja yläkouluaineiston osalta kolmisuuntaisella varianssianalyysilla. Kiusaamisroolien esiintymistä eri oireryhmillä analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja khiin neliö -testillä. Tulokset osoittivat käytös- sekä ADHD-oireiden ja sukupuolen selittävän heikkoja vertaissuhteita alakouluaineiston osalta. Yläkouluaineistossa ainoastaan käytösoireet selittivät heikompia vertaissuhteita. Kiusaamisroolien jakautumista tarkasteltaessa molemmat oireryhmät olivat yliedustettuina kiusaajan sekä kiusatun kiusaajan rooleissa. Molemmissa oireryhmissä pojat olivat yliedustettuina kiusaajina, tytöt taas kiusattuina kiusaajina. ADHD-oireiset alakoululaiset olivat yliedustettuina puolestaan kiusattuina. Oppilaat, joilla ei ollut käytös- eikä ADHD-oireita olivat yliedustettuina ei kiusattu eikä kiusaaja -roolissa. Tuloksista voidaan päätellä käytös- ja ADHD-oireiden sekä sukupuolen vaikuttavan lasten ja nuorten vertaissuhteiden laatuun sekä kiusaamiseen. Koulun tulisi tukea näihin oireryhmiin kuuluvia oppilaita positiivisiin vertaissuhteisiin varsinkin alakoulussa ja ehkäistä heidän osallisuuttaan kiusaamistilanteisiin.