Yhteisölähtöinen kulttuuriympäristötyö : Vanhan Vääksyn tapaustutkimus.

Abstract

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena on tarkastella mitä paikallistasolla käytännössä tapahtuu kansalaisten pyrkiessä omaehtoisesti osallistumaan kulttuuriympäristöönsä kohdistuvaan päätöksentekoon ja kehittämiseen. Kansalaisyhteiskunnan toiminta paikallisten kulttuuriympäristöjen vaalimisessa ja kehittämisessä on Suomessa melko aktiivista ja kansalaisia myös kannustetaan siihen monin tavoin valtakunnalliselta taholta. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ympäristöönsä kohdistuvaan päätöksentekoon on lainsäädännössä huomioitu perustuslaista lähtien ja Suomen kulttuuriympäristöstrategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että kulttuuriympäristöpolitiikka on kansalais- ja yhteisölähtöistä. Aluekehittämisessä kulttuuriympäristöt ymmärretään strategioiden tasolla paikallisina vetovoimatekijöinä ja hyvinvoinnin lähteenä. Kulttuuriympäristöihin kuten muuhunkin kulttuuriperintöön kohdistuu kuitenkin muitakin intressejä. Etenkin maankäyttö- ja kaavoitusprosesseilla on kulttuuriympäristöihin merkittäviä vaikutuksia. Niihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu pääasiassa paikallistasoilla kuntien päätöksenteossa. Tutkielman viitekehys rakentuu kulttuuriperinnön, kulttuuriympäristön ja kansalaisosallistumisen ympärille etenkin aluekehittämisen kontekstissa. Käsittelen kulttuuriperintökysymyksiä museologian ja kriittisen kulttuuriympäristön tutkimuksen näkökulmista sekä tarkastelen maaseututaajamien aluekehittämistä kulttuuriperinnön näkökulmasta ja kulttuuriympäristötiedon asemaa maankäytön suunnittelussa. Kansalaisten osallistuminen on koko tutkielman ja teorioiden tarkastelunäkökulman läpileikkaava teema. Tapaustutkimuksen kohteena olevassa Asikkalan Vanhassa Vääksyssä paikallisyhteisö on toiminut aktiivisesti kulttuuriympäristön puolesta jo yli vuosikymmenen. Elävä kulttuuriympäristö on yhteisön mielestä vetovoimatekijä, jota kannattaa vaalia, hoitaa ja kehittää harkiten. Vääksyn kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen on kirjattu Asikkalan kuntastrategiaan, kuten myös kansalaisten aitojen osallistumismahdollisuuksien järjestäminen. Ohjelman tavoitteena on kehittää alueen vetovoimaisuutta huomioimalla kulttuuriympäristöarvot muun muassa maankäytössä ja kyläkuvan hoitamisessa sekä parantamalla paikallisyhteisön ja hallinnon yhteistoimintaa. Kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon yhteistoiminnasta kulttuuriympäristöjen kehittämisessä on onnistuneita esimerkkejä niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, mutta yhä se kohtaa myös esteitä ja haasteita, joista merkittävimmät kulminoituvat päätöksenteon asenteisiin ja toimintakulttuuriin. Tapaustutkimus osoittaa, että kansalaisten osallistuminen törmää lakisääteisestä asemastaan huolimatta kysymyksiin toimintansa oikeutuksesta suhteessa edustukselliseen demokratiaan. Suhtautuminen kulttuuriperinnön moniäänisyyteen ja kulttuuriympäristön arvoihin näyttäytyy ristiriitaisena kun verrataan kirjattuja tavoitteita käytännön päätöksentekoon ja toimintaan. Kulttuuriympäristön arvojen ja vaikutusten moniulotteisuus tekee niiden huomioimisesta päätöksenteossa myös haasteellista.