Varhaiskasvatuksen opettajan suunnitteluaika ja pedagoginen suunnittelu

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä suunnittelusta ja työpaikalla tapahtuvasta suunnitteluajasta. Tarkoitus oli selvittää, millaisia heikkouksia ja vahvuuksia työpaikalla tapahtuva suunnitteluaika sisältää sekä millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen opettajat antavat suunnittelulle. Suunnittelun merkityksiä selvitettiin tutkimalla, miten varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät suunnitteluaikansa sekä millainen merkitys suunnittelulla on pedagogiselle toiminnalle varhaiskasvatuksen opettajien mukaan.

Tutkimus perustui laadulliseen lähestymistapaan ja tutkimuksen kontekstina toimi erään kaupungin uudistus siirtää suunnitteluaika kokonaan työpaikalle syksyllä 2017. Kaksiosainen aineisto kerättiin puolistrukturoidusti varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä kyselyllä (n = 394) sekä teemahaastatteluilla (n = 6). Koko aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan työpaikalla tapahtuva suunnitteluaika sisältää useita vahvuuksia ja heikkouksia, jotka vaikuttavat suunnittelutyöhön sekä työhyvinvointiin ja -motivaatioon. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät suunnitteluaikaa useisiin tehtäviin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä oman asiantuntijuutensa kehittämiseksi. Lisäksi suunnitteluaikaa kuluu siihen kuulumattomien tehtävien hoitamiseen. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan suunnittelu on olennainen osa heidän työtään. Suunnittelun kautta pedagogiikka mahdollistuu sekä suunnittelu lisää pedagogiikan laatua ja yhteiskunnallista merkitystä. Suunnittelu on tärkeää, joten suunnitteluaikakäytänteet tulee kehittää paremmin toimivammaksi.