Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa
Haapalehto, T., Kotiaho, J. S., & Kuitunen, M. (2006). Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A, 156.
Julkaistu sarjassa
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja APäivämäärä
2006Oppiaine
Ekologia ja evoluutiobiologiaEvoluutiotutkimus (huippuyksikkö)MuseoEcology and Evolutionary BiologyCentre of Excellence in Evolutionary ResearchMuseumTekijänoikeudet
© Metsähallitus, 2006.
2019:46 | 2020:103 | 2021:85 | 2022:61 | 2023:88 | 2024:70 | 2025:2
Tässä tutkimuksessa analysoitiin Seitsemisen kansallispuiston ennallistetuilta ja luonnontilaisilta soilta kerättyä kasvillisuusnäytealaseurannan aineistoa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia metsäojituksella on ollut soiden kasvillisuuteen ja onko ennallistamalla onnistuttu korjaamaan noin 30 vuoden ojituskauden aikana tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin 4:ltä luonnontilaisille sekä 14:ltä ojitetuille ja myöhemmin ennallistetuille soille sijoitetulta näytealalta. Ojitettujen soiden kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus inventoitiin ensimmäisen kerran kunkin suon ennallistamisen aikoihin (noin 30 vuotta ojittamisen jälkeen) ja toisen kerran 1-11 vuotta ennallistamisen jälkeen. Tuloksia analysoitiin DCA-ordinaatiomenetelmällä sekä tarkastelemalla kasvilajiryhmien ja suon eri ominaisuuksia ilmentävien lajien esiintymistä.
Ojitus lisäsi varpujen peittävyyttä ja vähensi rahkasammalten peittävyyttä pohjakerroksessa. Muiden sammalten kuin rahkasammalten peittävyys kasvoi lähes tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi ojitus oli lisännyt puiden taimien kasvua minerotrofisilla soilla sekä kaventanut ombrotrofisilla ja minerotrofisilla soilla eroa sarojen esiintymisessä. Rämeisyyttä ja mätäspintaa ilmentävien lajien peittävyys oli suurempi ja nevaisuutta ilmentävien lajien pienempi ojitetuilla kuin luonnontilaisilla soilla. Ojitus ei vaikuttanut suon ravinteisuustasoja ilmentävien lajien esiintymiseen.
Ennallistamalla oli onnistuttu käynnistämään tutkimussoilla kehitys, joka johtanee suoekosysteemin palautumiseen luonnontilaisen kaltaiseksi. DCA-analyysi osoitti, että ennallistettujen soiden kasvillisuudessa tapahtunut muutos oli nopeampaa kuin muutos luonnontilaisilla soilla. Kasvillisuuden muutokset olivat jatkuneet koko tutkimuksen (noin 10 vuotta ennallistamisesta) ajan. Turvetta muodostavien rahkasammalten ja välipintaa ilmentävien kasvilajien peittävyyden lisääntyminen ennallistetuilla soilla kertoo suokasvillisuudelle ominaisten kasvuolosuhteiden palautumisesta. Ennallistumisprosessin hitautta kuvaa kuitenkin se, että rimpipinnan kasvilajit puuttuivat tutkimussoilta lähes kokonaan. Joillakin soilla kasvillisuuden kehitys ojien tukkimisen jälkeen oli erityisen hidasta. Tämä osoittaa, että metsäojituksen aiheuttamien merkittävien muutosten korjaaminen vaatii huolellisuutta sekä ennallistamistoimien suunnittelussa että toteutuksessa.
...
Julkaisija
UnknownAsiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/17251718
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta [6217]
- Tiedemuseo [37]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Elinympäristön ennallistamisen vaikutus soiden linnustoon
Alsila, Terhi (2019)Suomen suolintujen populaatiot ovat taantuneet huomattavasti ja uhanalaisten lajien määrä kasvanut voimakkaasti. Ihmistoiminta, soiden pirstoutuminen ja ilmastonmuutos muodostavat suurimmat uhat suolinnuille muuttamalla ... -
Rämeiden ojituksen ja ennallistamisen vaikutukset elinympäristön rakenteeseen, kasvillisuuteen ja muurahaisiin
Punttila, Pekka; Autio, Olli; Kotiaho, Janne Sakari; Kotze, D. Johan; Loukola, Olli J.; Noreika, Norbertas; Vuori, Anna; Vepsäläinen, Kari (Luonnonvarakeskus; Suomen Metsätieteellinen Seura, 2016) -
Ennallistamisen vaikutukset soiden perhosiin
Loukola, Olli (2008) -
METSO-ohjelman laadun arviointi ja vapaaehtoisen luonnonsuojelun ekologiset vaikutukset suojelualueverkostoon
Hohti, Jani (2016)Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää ekosysteemien vakaan toiminnan ja siten myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Monimuotoisuuden turvaamiseksi onkin perustettu luonnonsuojelualueita. Niiden sijaintiin ovat ... -
Suojavyöhykkeet, kulotus ja lahopuun tuotto - vaikutukset monimuotoisuuden säilyttämiseen
Toivanen, Tero; Selonen, Ville; Kotiaho, Janne Sakari (2004)Metsälain tavoitteena on edistää metsien taloudellista, ekologista ja sosiaalista hoitoa ja käyttöä niin, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton biologista monimuotoisuutta säilyttäen. Kestävän käytön ja luonnon ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.