Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa
Haapalehto, T., Kotiaho, J. S., & Kuitunen, M. (2006). Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A, 156.
Published in
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja ADate
2006Discipline
Ekologia ja evoluutiobiologiaEvoluutiotutkimus (huippuyksikkö)MuseoEcology and Evolutionary BiologyCentre of Excellence in Evolutionary ResearchMuseumCopyright
© Metsähallitus, 2006.
Tässä tutkimuksessa analysoitiin Seitsemisen kansallispuiston ennallistetuilta ja luonnontilaisilta soilta kerättyä kasvillisuusnäytealaseurannan aineistoa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia metsäojituksella on ollut soiden kasvillisuuteen ja onko ennallistamalla onnistuttu korjaamaan noin 30 vuoden ojituskauden aikana tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin 4:ltä luonnontilaisille sekä 14:ltä ojitetuille ja myöhemmin ennallistetuille soille sijoitetulta näytealalta. Ojitettujen soiden kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus inventoitiin ensimmäisen kerran kunkin suon ennallistamisen aikoihin (noin 30 vuotta ojittamisen jälkeen) ja toisen kerran 1-11 vuotta ennallistamisen jälkeen. Tuloksia analysoitiin DCA-ordinaatiomenetelmällä sekä tarkastelemalla kasvilajiryhmien ja suon eri ominaisuuksia ilmentävien lajien esiintymistä.
Ojitus lisäsi varpujen peittävyyttä ja vähensi rahkasammalten peittävyyttä pohjakerroksessa. Muiden sammalten kuin rahkasammalten peittävyys kasvoi lähes tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi ojitus oli lisännyt puiden taimien kasvua minerotrofisilla soilla sekä kaventanut ombrotrofisilla ja minerotrofisilla soilla eroa sarojen esiintymisessä. Rämeisyyttä ja mätäspintaa ilmentävien lajien peittävyys oli suurempi ja nevaisuutta ilmentävien lajien pienempi ojitetuilla kuin luonnontilaisilla soilla. Ojitus ei vaikuttanut suon ravinteisuustasoja ilmentävien lajien esiintymiseen.
Ennallistamalla oli onnistuttu käynnistämään tutkimussoilla kehitys, joka johtanee suoekosysteemin palautumiseen luonnontilaisen kaltaiseksi. DCA-analyysi osoitti, että ennallistettujen soiden kasvillisuudessa tapahtunut muutos oli nopeampaa kuin muutos luonnontilaisilla soilla. Kasvillisuuden muutokset olivat jatkuneet koko tutkimuksen (noin 10 vuotta ennallistamisesta) ajan. Turvetta muodostavien rahkasammalten ja välipintaa ilmentävien kasvilajien peittävyyden lisääntyminen ennallistetuilla soilla kertoo suokasvillisuudelle ominaisten kasvuolosuhteiden palautumisesta. Ennallistumisprosessin hitautta kuvaa kuitenkin se, että rimpipinnan kasvilajit puuttuivat tutkimussoilta lähes kokonaan. Joillakin soilla kasvillisuuden kehitys ojien tukkimisen jälkeen oli erityisen hidasta. Tämä osoittaa, että metsäojituksen aiheuttamien merkittävien muutosten korjaaminen vaatii huolellisuutta sekä ennallistamistoimien suunnittelussa että toteutuksessa.
...
Publisher
UnknownKeywords
Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/17251718
Metadata
Show full item recordCollections
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta [5668]
- Tiedemuseo [37]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Elinympäristön ennallistamisen vaikutus soiden linnustoon
Alsila, Terhi (2019)Suomen suolintujen populaatiot ovat taantuneet huomattavasti ja uhanalaisten lajien määrä kasvanut voimakkaasti. Ihmistoiminta, soiden pirstoutuminen ja ilmastonmuutos muodostavat suurimmat uhat suolinnuille muuttamalla ... -
Hakkuutähteen vaikutus puiden kasvuun ja muiden kasvien peittävyyteen
Huusko, Henrik (2023)Metsänhoidossa on tärkeä huomioida metsien suuri merkitys niin luonnon monimuotoisuuden kuin talouden kannalta. Hakkuissa syntyviä hakkuutähteitä voidaan jättää metsään tai kerätä niitä biotalouden käyttöön. Metsäekosysteemissä ... -
Monimuotoistuva tieteellinen asiantuntijuus : tutkija kehittämisen kentällä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana
Kattilakoski, Mari; Kumpulainen, Kaisu (Jyväskylän yliopisto, 2024)Tässä tekstissä pohdimme omien kokemustemme kautta sekä suhteessa akateemisen maailman muutoksiin tutkijoiden yhteiskunnallista osallistumista, jolla tarkoitamme erityisesti osallistumista erilaisiin yhteiskunnallisen ... -
What are the effects of even-aged and uneven-aged forest management on boreal forest biodiversity in Fennoscandia and European Russia? A systematic review
Savilaakso, Sini; Johansson, Anna; Häkkilä, Matti; Uusitalo, Anne; Sandgren, Terhi; Mönkkönen, Mikko; Puttonen, Pasi (BioMed Central, 2021)Background Forest harvesting changes forest habitat and impacts forest dependent species. Uneven-aged management is often considered better for biodiversity than even-aged management, but there is an ongoing discourse ... -
Ojituksen ja ennallistamisen aiheuttamat muutokset kasvilajistossa ja –yhteisöissä
Haapalehto, Tuomas; Kareksela, Santtu; Vuori, Hilja; Kotiaho, Janne Sakari (Metsähallitus, 2013)