Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka edistää IT- organisaatiossa toimivien tiimien jaettua johtajuutta pelillistämisen avulla. Maailman muuttumisen nopeus ja teknologian kompleksisuus ovat viime vuosina johtaneet organisaatioissa hierarkioiden alenemiseen ja tiimipohjaisen työskentelyn lisääntymiseen ilman nimettyä johtajaa. Tätä johtamisen tapaa kutsutaan jaetuksi johtajuudeksi. Jaetulle johtajuudelle ei ole kuitenkaan selkeää mallia, jota tiimit voisivat käyttää johtamisen tukena. Pelillistäminen on 2000-luvulla syntynyt termi sille, että peleistä tuttuja asioita käytetään ei-peli konteksteissa. Pelillistämisen tavoite on tehdä asioista miellyttävämpiä ja motivoivampia käyttää. Aihe on tärkeä, koska jaettuun johtajuuteen ei löydy käytännönläheisiä toimintaa ohjaavia malleja tai viitekehyksiä joita tiimit voisivat noudattaa, eikä aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa jaettua johtajuutta ja pelillistämistä ole tutkittu yhdessä. Aiheen tutkimisesta hyötyvät organ
isaatiot, tiimit, yksilöt ja tiede. Organisaatiot voivat hyödyntää tämän tutkielman löydöksiä tiimiensä johtamisessa, tiimit voivat hyödyntää tämän tutkielman löydöksiä omassa toiminnassaan ja yksilöt voivat ottaa tutkielman löydöksistä vaikutteita omaan tiimissä työskentelyynsä tai valmentamiensa tiimien johtamiskäytänteiden kehittämiseen. Tiede hyötyy, kun tutkimuskirjallisuudessa oleva tyhjiö saa tutkimusta. Pro gradu –tutkielmassa luotua konstruktiota, jaetun johtajuuden pelillistettyä mallia voivat hyödyntää arkielämän tiimit ja tiimitoiminnan kehittämisen parissa työskentelevät. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, konstruktion kehittämisestä ja empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään pelillistämistä ja jaettua johtajuutta. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin suunnittelutieteen käytänteiden perusteella jaetun johtajuuden pelillistetty malli. Empiirisessä tutkimuksessa haastateltiin eri IT-organisaatioista kahdeksaa henkilöä. Näistä neljä oli ohjelmistokehitystiimin jäseniä, joille konstruktio on suunniteltu käytettäväksi ja neljä kokenutta tiimitoiminnan kehittämisen parissa työskentelevää henkilöä, jotka pystyvät arvioimaan konstruktiota kokemuksensa perusteella. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla ja koodaamalla. Haastateltavat arvioivat konstruktiosta nousevien suurimpien hyötyjen olevan tiimin jäsenten välisen yhteistyön, luottamuksen ja toisilleen antaman palautteen määrän paraneminen. Lisäksi haastateltavat uskoivat konstruktion toimivan käytännössä heidän organisaatiossaan. Konstruktiota jatkokehitettiin empiirisen tutkimuksen havaintojen pohjalta.
...
