Finnish students' views on the English language taught degree program in nursing

Abstract

Suomessa on tarjolla 12 tutkinto-ohjelmaa sairaanhoitajaopiskelijoille, joissa opintojen kieli on englanti. Tutkinto-ohjelmissa opiskelee sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja heitä ohjaavat erilaiset motivaatiot englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskeluun. Englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia on tutkittu laajasti kansainvälisten opiskelijoiden perspektiivistä ja etenkin tutkinto-ohjelmien vaikutusta kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kuitenkaan suomalaisia opiskelijoita englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa ei ole tutkittu pääasiallisina kohteina, vaan lähinnä vertailevissa tutkimuksissa kansainvälisten opiskelijoiden rinnalla. Englannin kielen näkökulma puuttuu myös lähes tyystin tutkimuksen kentältä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville suomalaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä englanninkielisestä sairaanhoitajakoulutusohjelmasta. Tutkimuskysymykset liittyivät opiskelijoiden syihin opiskella kyseisessä koulutusohjelmassa, heidän kielitaitonsa kehitystä tukeviin ja estäviin tekijöihin sekä siihen miten nämä ovat yhteydessä toisiinsa ja ei-englanninkielisille sairaanhoitajille asetettuihin kriteereihin. Lisäksi yksi tutkimuskysymys keskittyi tutkinto-ohjelman kehittämisehdotuksiin. Tuloksia voidaankin näin ollen käyttää hyödyksi englanninkielisten sairaanhoitajakoulutusohjelmien kehittämisessä. Tutkimukseen osallistui 15 suomalaista sairaanhoitajaopiskelijaa yhdestä englanninkielisestä tutkinto-ohjelmasta. He vastasivat ensin Internet-pohjaiseen kyselyyn ja lisäksi neljää osallistujaa haastateltiin ilmiön syvemmän ymmärtämisen saavuttamiseksi. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Suomalaisilla sairaanhoitajaopiskelijoilla oli useita syitä, jotka vaikuttivat heidän valintaansa opiskella englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Tärkeimmiksi syiksi nousivat kuitenkin englannin kieleen liittyvät seikat sekä toiveet kansainvälisestä työllistymisestä. Kielitaitoa ja kommunikatiivista kompetenssia tukivat koulutusohjelmassa laaja englannin kielen käyttö, akateeminen lukeminen ja kirjoittaminen sekä materiaalit, silloin kun ne oli laadukkaasti tehty. Suurimpia estäviä tekijöitä olivat opettajien heikko kielitaito sekä harjoittelujen suorittaminen suomeksi. Osallistujilla oli useita ehdotuksia siitä, miten tutkinto-ohjelmaa voisi kielen näkökulmasta kehittää ja näitä käsiteltiin suhteessa taustateoriaan ja tutkijan omiin näkemyksiin. Jatkossa kiinnostavaa olisi tietää, miten samat osallistujat kokevat saamansa hyödyn koulutusohjelmasta myöhemmässä vaiheessa jo toimittuaan ammatissa jonkin aikaa. Lisäksi laajempi tutkimus samasta aiheesta on tarpeen, jotta saadaan paremmin yleistettävissä olevia tuloksia. Mikäli kehitystyötä tutkinto-ohjelmissa tehdään tuloksia vastaavaan suuntaan, myös seurantatutkimus on aiheellinen, jotta saadaan selville miten muutokset ovat vaikuttaneet tutkittaviin aihealueisiin.