Musiikin kehollisuuden näkökulma alle 2-vuotiaiden lasten kokonaisvaltaisen kehityksen tukena varhaisiän musiikkikasvatustyössä
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Musiikin kehollisuuden kautta voidaan tarkastella musiikin vaikutusta ihmiseen. Musiikin tiedetään vaikuttavan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja monimuotoisesti ja musiikki on kautta aikojen ollut osa ihmisen elämää. Työni taustalla olevan holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja tutkielmani tieteenfilosofiset lähtökohdat perustuvat fenomenologiaan, jonka mukaan ihmisen tieto rakentuu oman kokemisen kautta ja musiikintutkimuksen näkökulmista musiikin vaikutusta ihmiseen tarkastellaan kuulijanäkökulmasta.
Toteuttamani narratiivisen kirjallisuuskatsauksen perusteella voin todeta musiikin kehollisuuden näkökulman antavan meille tietoa siitä, miten musiikillinen ärsyke tavoittaa mielemme ja sitä kautta koko kehomme. Aktiivinen, musiikin kanssa vuorovaikutuksessa oleva kuulija kokee musiikin aiheuttaman kehollisen reaktion, jota värittää kuulijan motivaatio. Motivaatioon vaikuttavat kuulijan aikaisemmat musiikilliset kokemukset ja odotukset musiikillista ärsykettä kohtaan. Musiikin kehollisuuden katsotaan olevan ainoa todiste siitä, että musiikki vaikuttaa ihmiseen ja musiikin kehollisuuden voidaan katsoa olevan musiikin aiheuttama mielen ilmentymä. Sen seurauksena kuulija saattaa reagoida musiikkiin monella eri tavalla, esimerkiksi tanssien, laulaen tai soittaen, motivaatiosta riippuen.
Yksi merkittävä tarkastelun kohde työssäni on, miten musiikin kehollisuus ilmenee alle 2-vuotiailla lapsilla. Alle 2-vuotiaiden kokonaisvaltainen kehitysvaihe vaikuttaa musiikilliseen toimintaan merkittävästi ja tärkeintä ovat positiiviset ja rauhalliset musiikilliset vuorovaikutustilanteet musiikin kehollisuuden synnyttämiseksi. Merkittävää on, että musiikin kehollisuuden ansiosta varhaista vuorovaikutusta on mahdollista tukea musiikin kautta musiikin eri työtapoja hyödyntäen ja myöhemmin musiikki vahvistaa myös muuta kielellistä kehitystä. Lisäksi musiikin kehollisuuteen liittyy oman kulttuurin ja ympäristön omaksumisen piirteitä.
Koska alle 2-vuotiaiden kehityksessä oppimista tapahtuu hyvin paljon eri osa-alueilla, voidaan musiikillisella toiminnalla nähdä olevan merkittäviä mahdollisuuksia kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Musiikin kehollisuuden näkökulma antaa varhaiselle musiikilliselle vuorovaikutukselle merkityksen, todistaa sen vaikuttavan myönteisesti vuorovaikutuksen tukemisessa, positiivisen ilmapiirin synnyttämisessä ja sitä kautta vahvistaa lapsen positiivisen minuuden kehittymistä. Musiikin positiivisen vaikutuksen tietoisuuden lisäämiseksi vahvistaa musiikin kehollisuuden näkökulma myös säännöllisen musiikkiharrastuksen merkitystä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29636]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Musiikkiterapian interventiot lasten kielellisen kuntoutuksen tukena : integroiva kirjallisuuskatsaus
Taipale, Marianne (2020)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, mitä eri musiikkiterapian interventioita 2010-luvulla on hyödynnetty lasten kielellisen kuntoutuksen tukena, ja mitä tuloksia eri menetelmien käytöstä on saatu. Tutkimus ... -
”Elämä on improvisaatiota ja siinä onnistuu, kun kommunikoi” : vuorovaikutuksen merkitykset improvisaatiossa musiikkikasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta
Savolainen, Sanna-Mari (2021)Tutkielma käsittelee vuorovaikutuksen merkitystä musiikillisessa improvisaatiossa musiikkikasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta. Vuorovaikutuksen merkitystä improvisaatiossa tarkastellaan vuorovaikutuksesta tehtyjen ... -
Opettajan vuorovaikutustaidot osana mielekästä musiikin oppimista peruskoulun vuosiluokilla 1-6
Hakkarainen, Jyri (2021)Kandidaatintutkielmassani tarkastelen opettajan vuorovaikutustaitojen sekä arvioinnin merkitystä oppilaiden motivaatioon koskien musiikin oppimista. Perinteisen, sanallisen vuorovaikutuksen lisäksi vuorovaikutukseen ... -
Elämyksellisiä kohtaamisia taiteiden äärellä : varhaisiän taidekasvatus vauvaperheiden hyvinvoinnin tukena
Kujansuu, Nora; Lahti, Sanna (2019)Tutkielmassa käsitellään vauvan ja vanhemman yhteisiä kokemuksia taiteiden parissa ja varhaisiän taidekasvatuksen vaikutuksia vauvaperheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on selvittää, tarjoaako varhaisiän taidekasvatus ... -
Musiikinopettaja oppilaan musiikillisen identiteetin tukena
Mustonen, Maria (2022)Kandidaatintutkielmassani tutkin lähdekirjallisuuden avulla lapsen ja nuoren musiikillisen identiteetin sekä minäkäsityksen kehittymistä ja sitä, kuinka opettajan toiminta voi tukea tätä kehitystä. Tutkielmassa kiinnitän ...