УСВОЕНИЕ ВИДОВ РУССКОГО ГЛАГОЛА В ФИНСКОЙ АУДИТОРИИ
On sanottu, että kielet eivät eroa toisistaan siinä, mitä niillä voidaan ilmaista, vaan mitä niillä on
pakko ilmaista. Suomen kielessä voidaan ilmaista verbien aspektuaalisuutta eri kielellisin
keinoin (esimerkiksi verbin objektin sijamuodolla). Sitä vastoin verrattain harvinaisia
kaksiaspektisia verbejä lukuun ottamatta jokaiseen venäjän verbiin liittyy joko imperfektiivinen
(rajaamaton) tai perfektiivinen aspektimerkitys (rajattu). Verbien aspektuaalisuus on slaavilaista
kieliperhettä yhdistävä tekijä. Suomenkielinen oppija puolestaan, näitä kieliä käyttäessään,
joutuu tekemään valintaa perfektiivisten ja imperfektiivisten verbien välillä; toiminto, johon
suomenkieltä käyttäessä ei juuri pakollisesti joudu.
Aspekteja pidetään yleisesti yhtenä venäjän kieliopin vaikeimmista asioista suomalaiselle
opiskelijalle, koska suomen kielen aspektuaalisuutta ei ilmaista ensisijaisesti verbeillä. Tässä
pro gradu -tutkielmassa käsitellään keskeisimpien aspektimerkitysten rakentumista näissä
kielissä. Aspekteja tarkastellaan oppimisen kannalta kahdesta näkökulmasta, aspektiparien
muodostamisen ja toisaalta verbiaspektien merkityksen ja käytön osalta. Pyrin selvittämään,
venäjän kielen aspektien oppimisen vaikeutta; miten venäjää vieraana kielenä, suomea
äidinkielenään puhuva opiskelija mieltää venäjän verbiaspektien käyttöä ja merkityksiä, millaisia
strategioita opiskelija käyttää verbiaspektien käytön yhteydessä ja mitä helppoja ja vaikeita
piirteitä sisältää aspektiparien muodostus. Tämä ohessa tarkastellaan myös sitä, miten
opiskelijat arvottavat aspektien hallintaa ja millaisia oppimisstrategioita suosisivat verbiaspektien
tavoitteellisessa opiskelussa. Tästä tutkielmasta on rajattu pois liikeverbien aspektuaalisuuden
tarkastelu. Liikeverbejä ja niiden oppimista on tutkittu mm. Erja Haapa-ahon pro gradu -
tutkielmassa (2009).
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Välikielen kehitys vieraskielisessä opetuksessa : tutkimus muutoksista insinööriopiskelijoiden englannin kieliopin hallinnassa
Rauto, Eeva (Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 2003) -
Inlärning och behärskning av svenskans verb- och adjektivböjning samt negationens placering hos finska grundskoleelever
Paavilainen, Marika (University of Jyväskylä, 2015) -
Suomi ja viro oppijan mielessä : näkökulmia taivutusmuotojen prosessointiin
Martin, Maisa (Jyväskylän yliopisto, 2006)Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita ja sanastoa vertaillaan usein toisiinsa, koska havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien oletetaan olevan jossakin suhteessa ... -
Lähdekieli kielenoppimisen apuna
Kaivapalu, Annekatrin (Jyväskylän yliopisto, 2005)Annekatrin Kaivapalu on väitöskirjassaan tutkinut virolaisten ja venäläisten lukiolaisten suomen kielen nominien monikkotaivutuksen omaksumista. Kaivapalu selvitti, oppivatko virolaiset suomen taivutuksen helpommin kuin ... -
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.