Show simple item record

dc.contributor.advisorSjögren, Tuulikki
dc.contributor.authorMikkonen, Laura
dc.date.accessioned2018-11-23T13:33:51Z
dc.date.available2018-11-23T13:33:51Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60316
dc.description.abstractJohdanto Teollisuudessa on paljon sairauspoissaoloja verrattuna tavanomaiseen sairastavuuteen. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivat. Tutkimustieto varhaisen tuen ja sairauspoissaolokäytäntöjen vaikuttavuudesta sairauspoissaolojen hallinnassa on ristiriitaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia metsäteollisuuden toimipisteessä toteutetun sairauspoissaoloja ehkäisevän ja henkilöstön terveyttä tukevan hankkeen aikaansaamaa muutosta sairauspoissaoloissa ja hankkeen aikaisten toimenpiteiden toteutumista. Toiseksi oli tavoitteena tutkia sairauspoissaoloja ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa selittäviä tekijöitä. Menetelmät Tutkimusjoukkona olivat metsäteollisuuden toimipisteessä hankkeen ajan vuosina 2013–2015 työskennelleet henkilöt (n=343). Hankkeen alussa toteutettiin työterveyskysely ja hankkeen aikana toteutettiin kyselyyn perustuen tarvittavia yksilötason toimenpiteitä ter-veyden tukemiseksi. Kyselyn vastausprosentti oli 56. Analyysissa verrattiin työterveyskyselyyn vastanneiden (n=193) ja vastaamattomien (n=150) ryhmissä tapahtunutta muutosta sairauspoissaoloissa, työterveyshuollon asiantuntijoilla käynneissä ja varhaisen tuen toimenpiteisiin osallistumisessa. Toiseksi tarkasteltiin ryhmien sisällä tapahtunutta muutosta. Tilastollisina menetelminä olivat χ²-testi, Mann-Whitney U-testi, McNemarin testi, Cochranin Q-testi ja Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testi. Logistisella regressioanalyysilla tutkittiin sairauspoissaoloja ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa selittäviä tekijöitä. Tulokset Kahden vuoden seurannan aikana sairauspoissaolot vähenivät työterveyskyselyyn vastanneiden ryhmän 26–45-vuotiaissa (p=0.008) ja 36–45-vuotiaissa (p=0.034). 46–65 –vuotiaiden terveyskyselyyn vastanneiden ryhmässä tai terveyskyselyyn vastaamattomien missään ikäryhmässä ei tapahtunut sairauspoissaoloissa muutosta. Varhaisen tuen keskustelujen toteuma lisääntyi työterveyskyselyyn vastanneiden ryhmässä (p=0.015). Työfysioterapeutilla käynnit lisääntyivät koko aineistossa nelinkertaisesti (p<0.001). Regressioanalyysissa yli kolmen päivän sairauspoissaolojen riskiä lisäsivät tupakointi ja tule-oireesta koettu haitta työssä. Yli 13 päivän sairauspoissaolon riskiä lisäsivät edellisten lisäksi työn fyysinen toistorasitus ja ylipaino. Yli 29 päivän sairauspoissaoloja selittivät tupakointi ja itse arvioitu heikentynyt työ- ja toimintakyky. Toinen työ suojasi sairauspoissaoloilta. Työn vähäinen vaihtelevuus ja hankalat työasennot lisäsivät riskiä kokea työssä haittaa selkä- tai niska-hartiaseudun oireesta. Lisäksi selän oireesta työssä koettua haittaa selittivät vähäinen liikunta, päivätyö, itse arvioitu heikentynyt työkyky ja henkilöstön keskuudessa koettu epäasiallinen kohtelu. Fyysisesti liian kuormittavaksi koettu työ lisäsi yläraajavaivasta työssä koettua haittaa. Ylipaino lisäsi riskiä kokea työssä haittaa alaraajan oireesta. Johtopäätökset 26–45-vuotiailla metsäteollisuuden työntekijöillä työterveyskysely yhdistettynä yksilöllisiin ja työpaikalla tapahtuneisiin terveyttä tukeviin toimenpiteisiin, sairauspoissaolokäytäntöihin ja varhaiseen tukeen auttoi vähentämään sairauspoissaoloja. Terveelliset elintavat, heikentyneeseen työkykyyn reagointi, työn järkevä kuormitustaso sekä työntekijän riittävä suorituskyky suhteessa työn vaatimuksiin voi auttaa vähentämään tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa ja sairauspoissaoloja.fi
dc.description.abstractIntroduction. Industry has high rates of sickness absence and musculoskeletal disorders are the most prevalent causes of long sickness absences. There are contradictory studies about the effect of early intervention and sickness absence management on preventing sickness absence. The aim of this study was at first to study the effects of the sickness absence management –project and measure how action worked. Secondly the aim was to study factors explaining sickness absence and employees subjective experienced musculoskeletal disorders in work. Methods The study population consisted of finnish employees (n=343), who were working in forest industry factory in years 2013-2015. Health survey was implemented in the beginning of the project. The overall response rate was 56 %. Based on quastionnaire the employees with health problems were contacted and if necessary treated in work place or/and in occupational health care. In the analysis the study population was divided in two groups: 1) employees who answered the quastionnaire (n=193) and 2) employees who did not answered the questionnaire (n=150). These two groups were compared. Secondly were analysed the change of sickness absence inside the groups. In statistical analysis there were used χ²-test, Mann-Whitney U-test, McNemar´s test, Cochran´s Q-test, Wilcoxon test and logistic regression. Results Sickness absence rate decreased in the group who answered health quastionnaire and were aged between 26-45 –years old. There were no change in other age groups and there were no change in the group who did not answered the questinnaire. Use of occupational therapist increased during the project in both groups and was quadruple compared to beginning. Employees who smoked, suffered from musculoskeletal disorder in workplace, experied physically demanding work conditions, were overwighted or had decreased self reported working ability had increased risk for sickness absence. Another job protected from sickness absence. Difficult work postures and not varying work increased the risk to suffer neck or back problems in work place. Physical inactivity, working on daytime, decreased working ability and poor atmosphere in workplace incresed the risk to suffer from backproblems in the workplace. Physically too demanding job increased the risk to suffer upper limb problems in the workplace. Overweigthed employees experienced more problems with lower limb in the workplace. Conclusion Contacting and treating the employee with health problem based on heatlh quastionnaire was helpful in decreasing sickness absence rates with employees aged 26-45 years. Adjusting working conditions suitable for employees musculoskeletal system and employees sufficient physical condition might help in reducing sickness absence and musculoskeleltal disorders in workplace.en
dc.format.extent72
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othersairauspoissaolojen hallinta
dc.subject.othersairauspoissaolokäytännöt
dc.subject.othertuki- ja liikuntaelinoire
dc.titleSairauspoissaolojen hallinta ja henkilöstön terveyden tukeminen metsäteollisuuden toimipisteessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201811234866
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysometsäteollisuus
dc.subject.ysosairauspoissaolot
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysosairausloma
dc.subject.ysovarhainen tuki
dc.subject.ysotyöterveyshuolto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record