Nykyinen työelämä on muuttunut fyysisesti passiivisemmaksi ja yhä useampi työikäinen ei liiku kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti. Vähäisellä liikkumisella on tiettävästi monia terveydelle epäsuotuisia vaikutuksia, minkä vuoksi liikunnan tärkeys sen terveyshyötyjen valossa korostuu. Työelämän fyysinen passivoituminen herättää huolen työikäisen väestön terveydentilasta ja kyvystä suoriutua työstä, sillä sairauspoissaoloissa on viimeisten vuosien aikana havaittu lisääntynyt trendi. Työntekijöiden viettäessä suuren osan ajastaan työpaikalla, korostuu työpaikan rooli terveyden edistämisen toimissa ja erityisesti liikkumisen lisäämisen vaikuttamisessa. Liikunnan kiistattomien myönteisten terveysvaikutusten vuoksi liikunnan lisääminen olisi tärkeää, sillä terveellä työntekijällä on lähtökohtaisesti vähemmän sairauspoissaoloja.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Medline Ovid sekä Pub- Med-tietokantoihin. Haku suoritettiin 23.10.2023 saaden yhteensä 3
74 hakutulosta, joista lopulliseen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Sisäänottokriteerinä olivat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa liikuntainterventio oli pääosin toteutettu työpaikalla. Kohderyhmänä tuli olla työikäinen väestö, joka toteutti liikuntaan sisältävän intervention. Tulosmuuttujana tutkimuksissa oli sairauspoissaolot, jotka oli mitattu. Lisäksi tutkimusten tuli olla englanninkielisiä sekä vertaisarvioituja. Tutkimukset, joissa tutkittavilla oli jokin aikaisemmin diagnosoitu vaiva tai sairaus, suljettiin katsauksesta pois.
Katsaukseen valikoituneiden tutkimusten tulokset eivät olleet johdonmukaisia. Ainoastaan yksi tutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän muutoksen vähentyneinä sairauspoissaoloina interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Lopuissa kuudessa tutkimuksessa ei löydetty ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä muutoksia sairauspoissaoloissa. Kahdessa tutkimuksessa oli viitteitä sairauspoissaolojen vähenemisestä, mutta ainoastaan tilastollisesti merkitsevästi 70 % interventiota noudattaneiden keskuudessa. Kolme tutkimusta osoitti viitteitä sairauspoissaolojen lisääntymisestä, mutta ainoastaan yhdessä tutkimuksessa sairauspoissaolojen lisääntyminen oli tilastollisesti merkitsevää vain interventioryhmässä. Tulosten mukaan liikunnalla ei suoraa vaikutusta sairauspoissaoloihin, mutta viitteitä sen positiivisesta ja negatiivisesta vaikutuksesta havaittiin.
Tämän tutkielman tulokset olivat ristiriitaisia eikä johdonmukaiseen päätelmään päästy. Tämän katsauksen tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia aiheesta aikaisemmin tehtyjen katsausten ja meta-analyysien kanssa, joka osoittaa tarpeen jatkotutkimuksille. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti metodologisesti laadukkaampia tutkimuksia, jotka tutkisivat ainoastaan liikunnan ja sairauspoissaolojen välisiä yhteyksiä.
...
