Tules-vaivat ja niiden aiheuttama haitta metsäteollisuuden työntekijöillä : tapaus-verrokkitutkimus
Tekijät
Päivämäärä
2016Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Johdanto
Tules-vaivojen ja sairauspoissaolojen yhteydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä on ristiriitaista tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tules-vaivojen ja niistä aiheutuvan haitan ja sairauspoissaolojen yhteyttä suomalaisilla metsäteollisuuden työntekijöillä. Lisäksi tarkoituk-sena oli tutkia tules-vaivoja ja niiden haittaa selittäviä tekijöitä.
Menetelmät
Tutkimusjoukkona olivat kahdessa Suomessa olevassa metsäteollisuuden toimipisteessä työs-kentelevät 636 henkilöä, joista ne työntekijät (140), joilla oli vain vähän sairauspoissaoloja (≤ 1,5 % työajasta) 6,5 vuoden tarkastelujakson ajalta valittiin tapauksiksi. Verrokkiryhmäksi arvottiin muista työntekijöistä 140 henkilöä. Kyselylomakkeella kysyttiin tules-vaivojen esiin-tyvyyttä ja niistä koitunutta haittaa (viimeisen 12kk aikana), työn fyysistä kuormittavuutta, maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), psyykkistä toimintakykyä, työkykyä, työn imua ja elämänhallintaa. Kyselyyn vastasi 65 %, joista 100 kuului tapaus- ja 83 verrokkiryhmään. Ti-lastollisina menetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, Mann-Whitneyn testiä, Kruskall-Wallisin testiä, varianssianalyysia sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysia.
Tulokset
Tapausten ja verrokkien välillä ei ollut eroa tules-vaivojen määrässä, mutta tapaukset kokivat vähemmän haittaa tules-vaivoista (p<.001). Koko tutkimusjoukossa naisilla oli enemmän tules-vaivoja kuin miehillä (p=.003) ja nuorimmilla oli enemmän tules-vaivoja kuin vähän vanhem-milla (Bonferroni korjaus p=.039). Koko tutkimusjoukossa työkyky ja maksimaalinen hapenot-tokyky olivat negatiivisesti yhteydessä tules-vaivojen määrään. Koko tutkimusjoukossa pa-rempi työkyky, parempi maksimaalinen hapenottokyky, parempi työn imu ja korkeampi ikä suojasivat ja ylipaino lisäsi riskiä kehonosakohtaisille tules-vaivoille. Tapauksilla parempi psyykkinen toimintakyky ja parempi työkyky suojasivat eri kehonosien tules-vaivoista johtu-valta haitalta. Kontrolleilla parempi elämänhallinta, istumatyö verrattuna raskaaseen fyysiseen työhön suojasivat, kun taas parempi maksimaalinen hapenottokyky lisäsi riskiä eri kehonosien tules-vaivoista johtuvalle haitalle.
Pohdinta
Työkyky, VO2max, ikä, ylipaino, työn imu, psyykkinen toimintakyky, työn fyysinen kuormit-tavuus ja elämänhallinta olivat tekijöitä, joilla näyttää olevan yhteyttä tules-vaivoihin tai niistä aiheutuvaan haittaan metsäteollisuuden työntekijöillä. Kuitenkin niillä työntekijöillä, joilla oli vähemmän sairauspoissaoloja, oli vähemmän koettua haittaa tules-vaivoista, vaikka oireiden määrässä ei ollut eroa. Tämän tutkimuksen perusteella työpaikoilla ja työyhteisöissä tulisi huo-mioida yhä paremmin tules-oireisiin liittyvä moninaisuus sekä työntekijöiden taustaan liittyvät tekijät, kun pyritään vähentämään tules-oireista johtuvia sairauspoissaoloja.
...
Introduction
There is contradictory information about connection and affecting factors of sickness absence and musculoskeletal disorders. Aim of this study was first to study connection between MSDs and disability due to them with sickness absence in Finnish forest industry employees. Also aim was to study explanatory factors for MSDs and for disability due to those.
Methods
The source population consisted of 636 forest industry employees in Finland, 140 were used as cases (sickness absence hours ≤1.5% during the past 6.5 years). Controls (140) were ran-domly selected from the source population (sickness absence hours >1.5%). In questionnaire it was asked prevalence musculoskeletal disorders (MSDs) and disability due to those in last 12 months, physical loading, maximal oxygen consumption (VO2max), psychological resources, working ability, work engagement and control of life. Response rate was 65 % of which 100 were in case group and 83 in control group. In statistical analysis it was used independent t-test, Mann-Whitney’s test, Kruskall-Wall’s test, analysis of variance and linear and logistic analysis of regression.
Results
There was no difference between case and control groups in amount of MSDs, but employees in case group reported less disability due to MSDs than in control group (p<.001). In hole study group women reported more MSDs than men (p=.003) and the youngest subjects re-ported those more than a bit older subjects (Bonferroni correction p=.039). In hole study group working ability and maximum take of oxygen seemed to be negatively in connect to the amount of MSDs. In hole study group better working ability, better VO2max, better work engagement and higher age protected and overweight increase the risk of MSDs in different part of the body. With cases better psychological resources, better working ability protected from disability due to MSDs in different body parts. With controls better VO2max increase the risk and other sedentary work compared to heavy manual work and better sense of coher-ence protected from the disability due to MSDs in different body parts. There wasn’t any ex-planatory factors for disability due to hand disorder or headache.
Conclusion
Working ability, VO2max, age, overweight, work engagement, psychological resources, physi-cal loading of work and sense of coherence had some connection to MSDs or disability due to MSDs in forest industry workers. Also those who had fewer sickness absence felt also less disability due to MSD than those who had more sickness absence, even there were no differ-ence between the amount MSDs. According to this study in workplaces and work communi-ties should be better taken into account the diversity associated with MSDs, as well as factors in relation to employee background, when the effort is to reduce sickness absences due to MSDs.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29529]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Musculoskeletal disorders and disability among forest industry workers in lower and higher sickness absence groups : a case-control study
Matikainen, Emmi; Sjögren, Tuulikki (Taylor & Francis, 2020)Background: Musculoskeletal wellbeing and disorders and explanatory factors were investigated among forest industry employees. Methods: A new positive approach to maintenance of working ability focuses on being present ... -
Työkykyä selittävät tekijät metsäteollisuuden työntekijöillä : tapaus-verrokki tutkimus
Salkosalo, Johanna (2016)Johdanto. Metsäteollisuuden työntekijöiden työkykyyn vaikuttavia tekijöitä on tutkittu vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaiseksi metsäteollisuuden työntekijät kokevat työkykynsä ja psyykkiset voimavaransa. ... -
Sickness Absence at Work and Supporting Being Present At Work, Among Employees Working Different Shifts in the Forest Industry
Haapakoski, Minna; Kankainen, Annaliisa; Sjögren, Tuulikki (OMICS International, 2015)Objective: Shift work has negative effects on employee overall health, including sleep disorder, depressive symptoms, and cardiovascular and metabolic diseases. The association between shift work and the prevalence ... -
Joint associations of leisure time physical activity and screen sitting time with long-term sickness absence due to mental and musculoskeletal diseases : a registry linked follow-up study
Sarttila, K. H.; Kuusela, M.; Pohjola, V.; Lundqvist, A.; Hautala, A. J.; Pesola, A. J.; Lahti, J. (Elsevier, 2024)Objectives To examine joint associations of leisure-time physical activity (LTPA) and screen sitting time with subsequent sickness absence among the adult population. Study design Registry linked follow-up ... -
Is device-measured physical activity associated with musculoskeletal disorders among young adult Finnish men?
Sipilä, Lumi; Sievänen, Harri; Raitanen, Jani; Kyröläinen, Heikki; Vasankari, Tommi; Vaara, Jani P.; Honkanen, Tuomas (Frontiers Media, 2024)Background: Musculoskeletal (MSK) disorders represent a significant burden to society and can be unpleasant for the affected individuals. Physical activity (PA) can prevent MSK disorders while conferring other health ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.