Sairauspoissaolojen hallinta ja henkilöstön terveyden tukeminen metsäteollisuuden toimipisteessä
Tekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Johdanto Teollisuudessa on paljon sairauspoissaoloja verrattuna tavanomaiseen sairastavuuteen. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivat. Tutkimustieto varhaisen tuen ja sairauspoissaolokäytäntöjen vaikuttavuudesta sairauspoissaolojen hallinnassa on ristiriitaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia metsäteollisuuden toimipisteessä toteutetun sairauspoissaoloja ehkäisevän ja henkilöstön terveyttä tukevan hankkeen aikaansaamaa muutosta sairauspoissaoloissa ja hankkeen aikaisten toimenpiteiden toteutumista. Toiseksi oli tavoitteena tutkia sairauspoissaoloja ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa selittäviä tekijöitä.
Menetelmät Tutkimusjoukkona olivat metsäteollisuuden toimipisteessä hankkeen ajan vuosina 2013–2015 työskennelleet henkilöt (n=343). Hankkeen alussa toteutettiin työterveyskysely ja hankkeen aikana toteutettiin kyselyyn perustuen tarvittavia yksilötason toimenpiteitä ter-veyden tukemiseksi. Kyselyn vastausprosentti oli 56. Analyysissa verrattiin työterveyskyselyyn vastanneiden (n=193) ja vastaamattomien (n=150) ryhmissä tapahtunutta muutosta sairauspoissaoloissa, työterveyshuollon asiantuntijoilla käynneissä ja varhaisen tuen toimenpiteisiin osallistumisessa. Toiseksi tarkasteltiin ryhmien sisällä tapahtunutta muutosta. Tilastollisina menetelminä olivat χ²-testi, Mann-Whitney U-testi, McNemarin testi, Cochranin Q-testi ja Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testi. Logistisella regressioanalyysilla tutkittiin sairauspoissaoloja ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa selittäviä tekijöitä.
Tulokset Kahden vuoden seurannan aikana sairauspoissaolot vähenivät työterveyskyselyyn vastanneiden ryhmän 26–45-vuotiaissa (p=0.008) ja 36–45-vuotiaissa (p=0.034). 46–65 –vuotiaiden terveyskyselyyn vastanneiden ryhmässä tai terveyskyselyyn vastaamattomien missään ikäryhmässä ei tapahtunut sairauspoissaoloissa muutosta. Varhaisen tuen keskustelujen toteuma lisääntyi työterveyskyselyyn vastanneiden ryhmässä (p=0.015). Työfysioterapeutilla käynnit lisääntyivät koko aineistossa nelinkertaisesti (p<0.001). Regressioanalyysissa yli kolmen päivän sairauspoissaolojen riskiä lisäsivät tupakointi ja tule-oireesta koettu haitta työssä. Yli 13 päivän sairauspoissaolon riskiä lisäsivät edellisten lisäksi työn fyysinen toistorasitus ja ylipaino. Yli 29 päivän sairauspoissaoloja selittivät tupakointi ja itse arvioitu heikentynyt työ- ja toimintakyky. Toinen työ suojasi sairauspoissaoloilta. Työn vähäinen vaihtelevuus ja hankalat työasennot lisäsivät riskiä kokea työssä haittaa selkä- tai niska-hartiaseudun oireesta. Lisäksi selän oireesta työssä koettua haittaa selittivät vähäinen liikunta, päivätyö, itse arvioitu heikentynyt työkyky ja henkilöstön keskuudessa koettu epäasiallinen kohtelu. Fyysisesti liian kuormittavaksi koettu työ lisäsi yläraajavaivasta työssä koettua haittaa. Ylipaino lisäsi riskiä kokea työssä haittaa alaraajan oireesta.
Johtopäätökset 26–45-vuotiailla metsäteollisuuden työntekijöillä työterveyskysely yhdistettynä yksilöllisiin ja työpaikalla tapahtuneisiin terveyttä tukeviin toimenpiteisiin, sairauspoissaolokäytäntöihin ja varhaiseen tukeen auttoi vähentämään sairauspoissaoloja. Terveelliset elintavat, heikentyneeseen työkykyyn reagointi, työn järkevä kuormitustaso sekä työntekijän riittävä suorituskyky suhteessa työn vaatimuksiin voi auttaa vähentämään tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa ja sairauspoissaoloja.
...
Introduction. Industry has high rates of sickness absence and musculoskeletal disorders are the most prevalent causes of long sickness absences. There are contradictory studies about the effect of early intervention and sickness absence management on preventing sickness absence. The aim of this study was at first to study the effects of the sickness absence management –project and measure how action worked. Secondly the aim was to study factors explaining sickness absence and employees subjective experienced musculoskeletal disorders in work.
Methods The study population consisted of finnish employees (n=343), who were working in forest industry factory in years 2013-2015. Health survey was implemented in the beginning of the project. The overall response rate was 56 %. Based on quastionnaire the employees with health problems were contacted and if necessary treated in work place or/and in occupational health care. In the analysis the study population was divided in two groups: 1) employees who answered the quastionnaire (n=193) and 2) employees who did not answered the questionnaire (n=150). These two groups were compared. Secondly were analysed the change of sickness absence inside the groups. In statistical analysis there were used χ²-test, Mann-Whitney U-test, McNemar´s test, Cochran´s Q-test, Wilcoxon test and logistic regression.
Results Sickness absence rate decreased in the group who answered health quastionnaire and were aged between 26-45 –years old. There were no change in other age groups and there were no change in the group who did not answered the questinnaire. Use of occupational therapist increased during the project in both groups and was quadruple compared to beginning. Employees who smoked, suffered from musculoskeletal disorder in workplace, experied physically demanding work conditions, were overwighted or had decreased self reported working ability had increased risk for sickness absence. Another job protected from sickness absence. Difficult work postures and not varying work increased the risk to suffer neck or back problems in work place. Physical inactivity, working on daytime, decreased working ability and poor atmosphere in workplace incresed the risk to suffer from backproblems in the workplace. Physically too demanding job increased the risk to suffer upper limb problems in the workplace. Overweigthed employees experienced more problems with lower limb in the workplace.
Conclusion Contacting and treating the employee with health problem based on heatlh quastionnaire was helpful in decreasing sickness absence rates with employees aged 26-45 years. Adjusting working conditions suitable for employees musculoskeletal system and employees sufficient physical condition might help in reducing sickness absence and musculoskeleltal disorders in workplace.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Työkykyä selittävät tekijät metsäteollisuuden työntekijöillä : tapaus-verrokki tutkimus
Salkosalo, Johanna (2016)Johdanto. Metsäteollisuuden työntekijöiden työkykyyn vaikuttavia tekijöitä on tutkittu vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaiseksi metsäteollisuuden työntekijät kokevat työkykynsä ja psyykkiset voimavaransa. ... -
Työpaikalla toteutettujen liikuntainterventioiden vaikutus sairauspoissaoloihin
Mankki, Leena (2024)Nykyinen työelämä on muuttunut fyysisesti passiivisemmaksi ja yhä useampi työikäinen ei liiku kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti. Vähäisellä liikkumisella on tiettävästi monia terveydelle epäsuotuisia vaikutuksia, ... -
Tules-vaivat ja niiden aiheuttama haitta metsäteollisuuden työntekijöillä : tapaus-verrokkitutkimus
Matikainen, Emmi (2016)Johdanto Tules-vaivojen ja sairauspoissaolojen yhteydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä on ristiriitaista tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tules-vaivojen ja niistä aiheutuvan haitan ja sairauspoissaolojen ... -
Fyysisen aktiivisuuden ja sairauspoissaolojen yhteys metsäteollisuuden työntekijöillä ja toimihenkilöillä
Elonheimo, Hanna (2018)Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Aiemman tutkimustiedon perusteella on pystytty osoittamaan suhteellisen heikko ja ristiriitainen yhteys sairauspoissaolojen ja fyysisen aktiivisuustason välillä. Heikentyneen terveyden ja ... -
Työhyvinvoinnin ulottuvuudet : Hyvinvointivalmennus Hälsan malli
Hämäläinen, Ville-Valtteri (2018)Hämäläinen, V-V. 2018. Well-being at Work – Hyvinvointivalmennus Hälsa model: Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 54 pp., 2 appendices. In this master’s thesis, I wanted to ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.