Aktiivimalli ja aktivointipolitiikka
Tutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin on sanottu saaneen niistä vaikutteita. Käsittelen esimerkkimaiden malleja ja aktivointipolitiikkaa myös viiden eri työttömyysteorian kautta, koska työttömien aktivoimisessa on oleellista ymmärtää työttömyyden luonne. Työttömyysteorioihin vertaaminen toi esille oleellisia seikkoja eri malleista. Käytän tutkielmassani vertailevaa tutkimustapaa, koska se sopii eri maiden väliseen vertailuun kaikista parhaiten.
Ennen tutkielman tekoa kirjoitin ylös alkuhypoteeseja tutkimuksen loppupäätelmistä ja suurin osa hypoteeseista tukikin alkupäätelmiä. Kaikkien neljän maan mallit oli rakennettu uusklassisen ja klassisen työttömyysteorian pohjalle, mutta pienenä yllätyksenä mukana oli myöskin mikrotalousteoriaa työttömyydestä, etenkin sen sisältämän informaatiohypoteesin kautta. Kuten olinkin ajatellut, keynesiläinen ja marxilainen työttömyysteoria olivat jääneet pois. Yhtäläisyyksiä malleista löytyi paljon, aivan kuten olin ajatellutkin. Yhtäläisyyksiä löytyi niin mallien rakenteista, kuin työttömyysturvan muutoksistakin. Eri maiden väliset erot sen sijaan olivatkin joiltain osin paljon monimutkaisempia kuin olin osannut ajatella. Etenkin Ruotsin ja Tanskan aktivointipolitiikka oli paljon erilaisempaa, kuin ennen tutkielmaa olin odottanut. Ne erosivat todella useasta kohdasta Suomen omasta vuoden 2018 aktiivimallista, vaikka oletin että Suomen ja esimerkiksi Tanskan mallit olisivat olleet hyvin pitkälti samanlaisia.
Tutkielmani analyysissa käyn yksityiskohtaisemmin näitä eroja ja yhtäläisyyksiä läpi, mutta johtopäätöksenä totesin kaikkien maiden mallien olevan hyvin erilaisia ja osittain eri syistä tehtyjä. Siitä huolimatta ne muistuttavat osittain kyllä toinen toistaan, osa tietysti enemmän kuin toiset. Maiden välisessä vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että myös itse vertailumaat ovat hyvin erilaisia keskenään, joten vertailun lopputuloksesta ei voi päätellä jonkin esimerkkimaan aktiivimallin toimivuudesta tai toimimattomuudesta, vaikka samainen malli olisi muualla toiminut.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5358]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kunta pitkäaikaistyöttömyyden vastuutahona : Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilun asema työttömien aktivointipalvelujen kehittämisessä
Heimola, Sanna (2015)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Jyväskylässä toimivien Työllisyyden kuntakokeilun, työvoiman palvelukeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kokemuksia kuntakokeilun asemasta alueen työllisyyspalvelujen ... -
Työväenliike ilman työtä : sosiaalidemokraattisen työ- ja elinkeinopolitiikan tulevaisuus Suomessa
Kinnunen, Eetu (2019)Tutkielma käsittelee Suomen sosialidemokraattisen puolueen (SDP) ja sen lähijärjestöjen, laajasti mielletyn sosialidemokraattisen liikkeen suhdetta työn muutoksiin 2010-luvun aikana ja näkemykseen siitä, mihin työelämä on ... -
Aktiivimallin lyhyt historia : diskurssianalyyttinen tutkimus
Palvalin, Annukka (2020)Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli työttömyysturvan aktiivimallia koskevia diskursseja sanomalehden mielipidekirjoituksissa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista ajallista muutosta mielipidekirjoitusten ... -
Pitkäaikaistyöttömien pakko-osallistamisen ja omaehtoisen muutoksen tavoittelun ristiriita aikuissosiaalityössä
Salminen, Matti (2023)Tässä maisterintutkielmassani käsittelen pitkäaikaistyöttömien aktivointia pakko-osallistamisen näkökulmasta. Käyttämäni pakko-osallistamisen käsite kuvaa työttömälle asetettua velvoitetta osallistua erilaisiin työllistymistä ... -
Osallistava sosiaaliturva : syrjäytymisen ehkäisyä vai pakkotyötä?
Pulkka, Ville-Veikko (2014)Tutkimuksen tehtävänä on arvioida politiikka-analyysin (policy analysis) avulla, onnistuuko valmisteilla oleva osallistavan sosiaaliturvan malli saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteiksi ...