Osallistava sosiaaliturva : syrjäytymisen ehkäisyä vai pakkotyötä?
Tutkimuksen tehtävänä on arvioida politiikka-analyysin (policy analysis) avulla, onnistuuko valmisteilla oleva osallistavan sosiaaliturvan malli saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteiksi on asetettu syrjäytymisen ehkäisy, työikäisen väestön osallisuuden ja työllisyyden edistäminen, sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen sekä sosiaaliturvan legitimiteetin vahvistaminen. Politiikka-analyysini rakentuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakirjojen, media-aineiston sekä asiantuntijapuheenvuorojen systemaattiselle käsittelylle, minkä lisäksi olen haastatellut osallistavaa sosiaaliturvaa kritisoivia kansalaistoimijoita.
Osallistava sosiaaliturva on jatkumoa jo 1990-luvun puolivälistä alkaen harjoitetulle aktiivipolitiikalle, joka on pyrkinyt ratkomaan työttömyysongelmaa työvoiman tarjontaa korostamalla. Sosiaaliturvan kohdalla tämä on näkynyt etuuksien heikentymisenä, tarveharkinnan lisääntymisenä ja työvelvoitteiden kiristymisenä. Aktiivipolitiikkaan on kuulunut olennaisena osana myös ei-toivotun käyttäytymisen sanktioiminen. Oikeutuksensa aktiivipolitiikka ja osallistava sosiaaliturva saavat ennen muuta uusklassisen talousteorian kiistanalaisista oletuksista, joita vahvistaa poliittisen eliitin yleisesti käyttämä työttömiä syyllistävä ”laiskat työttömät” -puhetapa.
Tutkimuksen perusteella osallistava sosiaaliturva voi parantaa työttömien asemaa joustavoittamalla tukityöllistämistä, ottamalla etuuksien saajat paremmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä laajentamalla aktiivikorotusten käyttöä. Työttömyysongelmaan se ei kuitenkaan tuo helpotusta, sillä sen yhteydessä ei esitetä riittävän vaikuttavia toimenpiteitä. Osallistavaan sosiaaliturvaan liittyviä uhkakuvia ovat työntekijöiden neuvotteluaseman heikentyminen ja köyhyyden lujittuminen. Myös puhe syrjäytymisen ehkäisemisestä ja osallisuudesta näyttäytyvät ristiriitaisina, sillä osallistava sosiaaliturva mahdollistaa sanktioinnin laajentamisen.
Aktiivipolitiikkaan liittyvien ongelmien vuoksi tutkimuksessa arvioidaan myös vaihtoehtoisia sosiaali- ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden avulla työttömyysongelmaa voitaisiin ratkoa. Tärkeimpänä johtopäätöksenä niiden pohjalta voi pitää sitä, että toimenpiteissä on lopulta aina kysymys poliittisista valinnoista. Työvoiman tarjonnan korostaminen on kuitenkin riittämätöntä, jos työn laatukysymykset halutaan ottaa huomioon. Tästä syystä katse tulisi kohdistaa myös työvoiman kysynnän merkitykseen.
...
Alternative title
Syrjäytymisen ehkäisyä vai pakkotyötä?Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29524]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kunta pitkäaikaistyöttömyyden vastuutahona : Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilun asema työttömien aktivointipalvelujen kehittämisessä
Heimola, Sanna (2015)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Jyväskylässä toimivien Työllisyyden kuntakokeilun, työvoiman palvelukeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kokemuksia kuntakokeilun asemasta alueen työllisyyspalvelujen ... -
Aktiivimalli ja aktivointipolitiikka
Korpi, Miika (2018)Tutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin ... -
Kohti kovenevaa aktivointia? : selontekoja ja kulttuurisia merkityksiä eduskunnan työllistämiskeskusteluista
Karjalainen, Jaana (2013)Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, miten eduskunnan täysistunnoissa keskustellaan nuorten yhteishaun velvoittavuudesta työmarkkinatuen ehtona ja kuntouttavasta työtoiminnasta sekä miten keskusteluja perustellaan. ... -
Patterns of inter- and intra-regional differences in human capital and earnings : Evidence from Finland and Sweden 1987–2015
Eliasson, Kent; Haapanen, Mika; Westerlund, Olle (Elsevier Ltd., 2021)In this paper, we examine the long-term patterns of geographical disparities in human capital and income in Finland and Sweden over the period 1987–2015. Using nationwide longitudinal population register data, we analyze ... -
Vuoden 1997 työmarkkinauudistus ja ammattikouluttamattomien nuorten NEET-aste
Seppälä, Ville; Pehkonen, Jaakko (Työelämän tutkimusyhdistys ry., 2014)Vuoden 1997 työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena oli aktivoida alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen. Tässä artikkelissa raportoidaan arvioita uudistuksen ...