dc.contributor.advisor | Koivusalo, Markku | |
dc.contributor.author | Korpi, Miika | |
dc.date.accessioned | 2018-06-14T07:10:11Z | |
dc.date.available | 2018-06-14T07:10:11Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58552 | |
dc.description.abstract | Tutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin on sanottu saaneen niistä vaikutteita. Käsittelen esimerkkimaiden malleja ja aktivointipolitiikkaa myös viiden eri työttömyysteorian kautta, koska työttömien aktivoimisessa on oleellista ymmärtää työttömyyden luonne. Työttömyysteorioihin vertaaminen toi esille oleellisia seikkoja eri malleista. Käytän tutkielmassani vertailevaa tutkimustapaa, koska se sopii eri maiden väliseen vertailuun kaikista parhaiten.
Ennen tutkielman tekoa kirjoitin ylös alkuhypoteeseja tutkimuksen loppupäätelmistä ja suurin osa hypoteeseista tukikin alkupäätelmiä. Kaikkien neljän maan mallit oli rakennettu uusklassisen ja klassisen työttömyysteorian pohjalle, mutta pienenä yllätyksenä mukana oli myöskin mikrotalousteoriaa työttömyydestä, etenkin sen sisältämän informaatiohypoteesin kautta. Kuten olinkin ajatellut, keynesiläinen ja marxilainen työttömyysteoria olivat jääneet pois. Yhtäläisyyksiä malleista löytyi paljon, aivan kuten olin ajatellutkin. Yhtäläisyyksiä löytyi niin mallien rakenteista, kuin työttömyysturvan muutoksistakin. Eri maiden väliset erot sen sijaan olivatkin joiltain osin paljon monimutkaisempia kuin olin osannut ajatella. Etenkin Ruotsin ja Tanskan aktivointipolitiikka oli paljon erilaisempaa, kuin ennen tutkielmaa olin odottanut. Ne erosivat todella useasta kohdasta Suomen omasta vuoden 2018 aktiivimallista, vaikka oletin että Suomen ja esimerkiksi Tanskan mallit olisivat olleet hyvin pitkälti samanlaisia.
Tutkielmani analyysissa käyn yksityiskohtaisemmin näitä eroja ja yhtäläisyyksiä läpi, mutta johtopäätöksenä totesin kaikkien maiden mallien olevan hyvin erilaisia ja osittain eri syistä tehtyjä. Siitä huolimatta ne muistuttavat osittain kyllä toinen toistaan, osa tietysti enemmän kuin toiset. Maiden välisessä vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että myös itse vertailumaat ovat hyvin erilaisia keskenään, joten vertailun lopputuloksesta ei voi päätellä jonkin esimerkkimaan aktiivimallin toimivuudesta tai toimimattomuudesta, vaikka samainen malli olisi muualla toiminut. | fi |
dc.format.extent | 33 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | aktiivimalli | |
dc.title | Aktiivimalli ja aktivointipolitiikka | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201806143197 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Valtio-oppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Political Science | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 208 | |
dc.subject.yso | työvoimapolitiikka | |
dc.subject.yso | aktivointi | |
dc.subject.yso | työttömyys | |
dc.subject.yso | työmarkkinat | |
dc.subject.yso | työllisyys | |
dc.subject.yso | työllisyyspolitiikka | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |