Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKoivusalo, Markku
dc.contributor.authorKorpi, Miika
dc.date.accessioned2018-06-14T07:10:11Z
dc.date.available2018-06-14T07:10:11Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58552
dc.description.abstractTutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin on sanottu saaneen niistä vaikutteita. Käsittelen esimerkkimaiden malleja ja aktivointipolitiikkaa myös viiden eri työttömyysteorian kautta, koska työttömien aktivoimisessa on oleellista ymmärtää työttömyyden luonne. Työttömyysteorioihin vertaaminen toi esille oleellisia seikkoja eri malleista. Käytän tutkielmassani vertailevaa tutkimustapaa, koska se sopii eri maiden väliseen vertailuun kaikista parhaiten. Ennen tutkielman tekoa kirjoitin ylös alkuhypoteeseja tutkimuksen loppupäätelmistä ja suurin osa hypoteeseista tukikin alkupäätelmiä. Kaikkien neljän maan mallit oli rakennettu uusklassisen ja klassisen työttömyysteorian pohjalle, mutta pienenä yllätyksenä mukana oli myöskin mikrotalousteoriaa työttömyydestä, etenkin sen sisältämän informaatiohypoteesin kautta. Kuten olinkin ajatellut, keynesiläinen ja marxilainen työttömyysteoria olivat jääneet pois. Yhtäläisyyksiä malleista löytyi paljon, aivan kuten olin ajatellutkin. Yhtäläisyyksiä löytyi niin mallien rakenteista, kuin työttömyysturvan muutoksistakin. Eri maiden väliset erot sen sijaan olivatkin joiltain osin paljon monimutkaisempia kuin olin osannut ajatella. Etenkin Ruotsin ja Tanskan aktivointipolitiikka oli paljon erilaisempaa, kuin ennen tutkielmaa olin odottanut. Ne erosivat todella useasta kohdasta Suomen omasta vuoden 2018 aktiivimallista, vaikka oletin että Suomen ja esimerkiksi Tanskan mallit olisivat olleet hyvin pitkälti samanlaisia. Tutkielmani analyysissa käyn yksityiskohtaisemmin näitä eroja ja yhtäläisyyksiä läpi, mutta johtopäätöksenä totesin kaikkien maiden mallien olevan hyvin erilaisia ja osittain eri syistä tehtyjä. Siitä huolimatta ne muistuttavat osittain kyllä toinen toistaan, osa tietysti enemmän kuin toiset. Maiden välisessä vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että myös itse vertailumaat ovat hyvin erilaisia keskenään, joten vertailun lopputuloksesta ei voi päätellä jonkin esimerkkimaan aktiivimallin toimivuudesta tai toimimattomuudesta, vaikka samainen malli olisi muualla toiminut.fi
dc.format.extent33
dc.language.isofi
dc.subject.otheraktiivimalli
dc.titleAktiivimalli ja aktivointipolitiikka
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806143197
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysotyövoimapolitiikka
dc.subject.ysoaktivointi
dc.subject.ysotyöttömyys
dc.subject.ysotyömarkkinat
dc.subject.ysotyöllisyys
dc.subject.ysotyöllisyyspolitiikka


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot