Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorViholainen, Helena
dc.contributor.authorLeppänen, Ulla-Maija
dc.date.accessioned2018-06-13T06:37:24Z
dc.date.available2018-06-13T06:37:24Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58508
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena on tarkastella matematiikka-ahdistuksen ilmenemistä minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen kautta. Matematiikan oppimisen pulmien taustalla voi toimia matematiikka-ahdistus, jonka liikkeelle panevana voimana voivat toimia oppilaan heikot laskemisen taidot sekä heikko usko omiin taitoihin oppia matematiikkaa eli heikko matemaattinen minäpystyvyys. Tutkimustehtävä jakautuu kolmeen osaan, joissa ensimmäisessä tarkastellaan matematiikka-ahdistuksen ja minäpystyvyysuskomusten välistä yhteyttä, toisessa osassa tarkastellaan matematiikan taitojen yhteyttä matematiikka-ahdistukseen ja kolmannessa osassa matematiikan taitojen yhteyttä minäpystyvyyteen, kun matematiikka-ahdistus on kontrolloitu. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen Akatemian rahoittamasta ja Jyväskylän Yliopiston ja Niilo Mäki -Instituutin vuosina 2013-2015 toteuttamasta Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot -tutkimushankkeesta. Tutkimusotoksena tässä tutkielmassa ovat 4.- ja 5.-luokan oppilaat (n=678), joiden matemaattisia taitoja tutkittiin aikarajoitteisilla laskutehtävillä. Tutkittavat jaettiin matematiikan taitojen mukaan heikkoihin-, keskitasoisiin- ja vahvoihin laskijoihin. Matematiikka-ahdistusta mitattiin kuudella Likert-asteikollisella kysymyksellä ja minäpystyvyyttä kahdeksalla Likert-asteikollisella kysymyksellä. Pearsonin korrelaatiokertoimen mukaan heikot minäpystyvyysuskomukset ovat yhteydessä suurempaan matematiikka-ahdistuksen kokemiseen. MAN-COVA:lla tarkasteltuna matematiikka-ahdistusta esiintyy tämän tutkielman mukaan eniten heikoilla laskijoilla. Sen sijaan keskitasoiset ja vahvat laskijat eivät eroa ahdistuksen kokemuksissa. Kun matematiikka-ahdistus kontrolloidaan, se selittää monimuuttujaisella ANCOVA:lla tarkasteltuna edelleen koettua minäpystyvyyttä. Matematiikan taidot ovat vahvin minäpystyvyysuskomuksia selittävä tekijä, niin että heikoilla laskijoilla on heikoimmat minäpystyvyysuskomukset ja vahvoilla laskijoilla vahvimmat. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulussa on tärkeää varmistaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia omalla taitotasollaan. Tällöin oppilaalla säilyy innostus matematiikkaa kohtaan ja matematiikka ei aiheuta ahdistuksen tunteita, jolloin oppiminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla.fi
dc.format.extent36
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherminäpystyvyys
dc.subject.othermatematiikka-ahdistus
dc.subject.othermatematiikan taidot
dc.titleMatematiikka-ahdistuksen, matematiikan minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen yhteydet toisiinsa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806133157
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysooppimisvaikeudet
dc.subject.ysomatematiikka
dc.subject.ysoahdistus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot