Matematiikka-ahdistuksen, matematiikan minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen yhteydet toisiinsa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella matematiikka-ahdistuksen ilmenemistä minäpystyvyysuskomusten ja matematiikan taitojen kautta. Matematiikan oppimisen pulmien taustalla voi toimia matematiikka-ahdistus, jonka liikkeelle panevana voimana voivat toimia oppilaan heikot laskemisen taidot sekä heikko usko omiin taitoihin oppia matematiikkaa eli heikko matemaattinen minäpystyvyys. Tutkimustehtävä jakautuu kolmeen osaan, joissa ensimmäisessä tarkastellaan matematiikka-ahdistuksen ja minäpystyvyysuskomusten välistä yhteyttä, toisessa osassa tarkastellaan matematiikan taitojen yhteyttä matematiikka-ahdistukseen ja kolmannessa osassa matematiikan taitojen yhteyttä minäpystyvyyteen, kun matematiikka-ahdistus on kontrolloitu. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen Akatemian rahoittamasta ja Jyväskylän Yliopiston ja Niilo Mäki -Instituutin vuosina 2013-2015 toteuttamasta Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot -tutkimushankkeesta. Tutkimusotoksena tässä tutkielmassa ovat 4.- ja 5.-luokan oppilaat (n=678), joiden matemaattisia taitoja tutkittiin aikarajoitteisilla laskutehtävillä. Tutkittavat jaettiin matematiikan taitojen mukaan heikkoihin-, keskitasoisiin- ja vahvoihin laskijoihin. Matematiikka-ahdistusta mitattiin kuudella Likert-asteikollisella kysymyksellä ja minäpystyvyyttä kahdeksalla Likert-asteikollisella kysymyksellä. Pearsonin korrelaatiokertoimen mukaan heikot minäpystyvyysuskomukset ovat yhteydessä suurempaan matematiikka-ahdistuksen kokemiseen. MAN-COVA:lla tarkasteltuna matematiikka-ahdistusta esiintyy tämän tutkielman mukaan eniten heikoilla laskijoilla. Sen sijaan keskitasoiset ja vahvat laskijat eivät eroa ahdistuksen kokemuksissa. Kun matematiikka-ahdistus kontrolloidaan, se selittää monimuuttujaisella ANCOVA:lla tarkasteltuna edelleen koettua minäpystyvyyttä. Matematiikan taidot ovat vahvin minäpystyvyysuskomuksia selittävä tekijä, niin että heikoilla laskijoilla on heikoimmat minäpystyvyysuskomukset ja vahvoilla laskijoilla vahvimmat. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulussa on tärkeää varmistaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia omalla taitotasollaan. Tällöin oppilaalla säilyy innostus matematiikkaa kohtaan ja matematiikka ei aiheuta ahdistuksen tunteita, jolloin oppiminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla.